Aivan pienten lasten kipua voidaan arvioida tarkkailemalla lapsen käyttäytymistä ja sitä, miten hän reagoi kosketukseen. Kipeä lapsi voi olla joko hiljainen tai ärtynyt ja levoton. Isommat lapset osaavat itse kertoa kivustaan. Apuna voidaan käyttää erilaisia kipumittareita. Sairaanhoitaja kertoo kivun arvioimisesta ennen leikkausta.
Paras kivunhoitomenetelmä valitaan sen mukaan, minkälainen toimenpide lapselle on tehty.
Mitkä puudutukset sopivat lapsille?
Puudutuksia käytetään lapsilla aina kun se on mahdollista. Kun lapselle laitetaan laskimokanyyli, eli tiputusta varten käytettävä letku, tai kun häneltä otetaan verinäyte, iho usein puudutetaan paikallispuudutevoiteella (esimerkiksi Emla® tai Ametop®). Sen tulee vaikuttaa vähintään 30–60 minuuttia.
Leikkaushaavat puudutetaan usein toimenpiteen lopuksi, joko kertapuudutuksella tai haavaan jätettävällä katetrilla. Sen kautta puudutusainetta voidaan ruiskuttaa kipeälle alueelle usean päivän ajan.
Lisäksi kipua voidaan lievittää puuduttamalla yksittäisiä hermoja. Tällaisen puudutuksen vaikutus kestää muutamia tunteja. Yhdessä tulehduskipulääkkeiden kanssa saadaan silloin aikaan hyvä kivun lievitys, esimerkiksi kun lapselle on tehty useampi leikkaustoimenpide.
Isojen leikkausten aiheuttamaa kipua voidaan leivittää myös epiduraalipuudutuksella. Teini-ikäiselle se yleensä laitetaan hänen ollessa hereillä, pienemmälle lapselle nukutuksessa. Epiduraalipuudutuksen ajan lapsella on virtsakatetri, jolla virtsa johdatetaan ulos virtsarakosta.
Myös sakraalipuudutus soveltuu hyvin lapsille. Silloin puudute ruiskutetaan häntäluun yläpuolelta. Se tehoaa urologisten ja nilkan alueen toimenpiteiden jälkeiseen kivunhoitoon.
Mitä kipulääkkeitä lapselle voi antaa?
Toimenpiteen jälkeen lapsen kipua lievitetään ennakoivalla, säännöllisellä ja oikein annostellulla kipulääkityksellä. Kipua lievittäviä lääkkeitä voidaan antaa jo ennen nukutusta ja niitä jatketaan saatujen ohjeiden mukaan vielä kotona.