Usein kysyttyä kivunhoidosta
Kipupoliklinikalle tarvitaan lähete. Lähetteen voi laatia lääkäri, joka tuntee hyvin potilaan kokonaistilanteen ja kipuongelman. Kipupoliklinikalle lähettämisen aiheet on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa
Psykologin erikoisalaa on terveen mielen reagointi erilaisiin elämän haasteisiin, esimerkiksi pitkittyneeseen kipuun. Psykologin vastaanotolla käydään läpi potilaan elämänhistoriaa, käsityksiä kivusta ja kivun vaikutuksia elämässä sekä mielialaan ja sopeutumiseen liittyviä tekijöitä. Arvion perusteella yhdessä potilaan kanssa pohditaan, kuinka voisimme parhaiten auttaa juuri tätä potilasta tulemaan paremmin kivun kanssa toimeen. Vastaanotolla voidaan käydä läpi myös lääkkeettömiä kivunhallintamenetelmiä.
Psykiatrin vastaanottoa voidaan pyytää, mikäli esimerkiksi mielialaoireen ajatellaan vaativan tarkempaa arviota ja hoitoa itsenäisenä ongelmana. Myös uneen liittyvä lääkehoidon arviointi kuuluu psykiatrin erikoisalaan.
Kipupumppu on puhekielinen ilmaisu lääkeannostelijalle, jolla voidaan annostella kipu- ja muita lääkkeitä laskimoon, ihon alle tai keskushermoston alueelle (epiduraalitilaan tai selkäydinnesteeseen). Parempi tapa ilmaista lääkitys on käyttää lääkkeen ja reitin nimiä, näin tiedetään tarkkaan minkälaisesta lääkityksestä on kysymys.
Syöpäkivun hoidossa lääkeannostelijalla (”pumpulla”) annosteltavaa kipulääkitystä käytetään silloin kun muulla tavoin annosteltavalla lääkityksellä ei saavuteta riittävää kivun lievitystä tai lääkitykseen liittyy huomattavia haittavaikutuksia. Leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa lääkeannostelijaa (”pumppua”) apuna käyttäen voidaan annostella puuduteainetta ja kipulääkettä esimerkiksi epiduraalitilaan.
Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen määritelmän mukaan kipu on epämiellyttävä tunto- ja tunnekokemus, johon mahdollisesti liittyy kudosvaurio tai jota kuvataan kudosvaurioon sopivin termein. Kivun kokemus on yksilöllinen ja perustuu potilaan kuvaukseen. Sellaista laboratorio- tai kuvantamistutkimusta ei ole, josta voitaisiin päätellä potilaan kivun voimakkuus. Myöskään kivun taustalla mahdollisesti olevan vamman tai sairauden laajuus eivät aina ole yhteydessä kivun voimakkuuteen. Aina kivun taustalla ei ole selkeää vammaa tai sairautta. Kipu ei välttämättä näy ulospäin tai merkittävästi vaikuta liikkumiseen ja muuhun arjen toimintakykyyn. Niinpä kipua arvioitaessa on tärkeä kuulla, miten potilas kipuaan kuvaa. Vain potilas itse voi arvioida kipunsa voimakkuuden. Jos potilas ei saa omin sanoin riittävän perusteellisesti kuvata kipuaan tai hoitava henkilö ei ehdi sitä kuunnella, potilas varmasti kokee, ettei tule kuulluksi ja vakavasti otetuksi.
Pitkittyessään kipu aiheuttaa muutoksia monissa asioissa. Pitkittyvän kivun aiheuttamat muutokset keskushermostossa ylläpitävät kipua. Myös kivun mukanaan tuomat negatiiviset vaikutukset toimintakyvyssä, mielialassa, unessa ja sosiaalisissa suhteissa voivat ylläpitää kipua. Koska kivun pitkittyminen on monitekijäinen tapahtuma, ei mikään yksittäinen tekijä poista kipua. Vaikka kipua ei kokonaan saataisikaan pois, voidaan toimintakykyä ja elämänlaatua parantaa yhdistämällä kivunhoidossa lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitokeinoja.
Kipua voidaan lievittää monella muullakin tavalla kuin lääkkeillä. Sopiva lääkkeetön hoitokeino riippuu potilaasta ja kiputilanteesta. Monenlaisiin kiputilanteisiin sopivia lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat esimerkiksi rentoutuminen, tietoisuusharjoitukset ja huomioon kiinnittäminen muuhun kuin kipuun.
Selkäydinstimulaattori voidaan asentaa potilaalle, jolla on vaikea-asteinen ja muulle hoidolle reagoimaton hermovauriokipu tai CRPS. Tavallisimmin hoitoa käytetään raajojen alueella sijaitsevaan kipuun, kuten alaraajaan säteilevään selkäkipuun. Stimulaatiohoidon soveltuvuus potilaalle arvioidaan moniammatillisessa työryhmässä. Hoitava lääkärisi voi tarvittaessa konsultoida kipuklinikkaa stimulaattorihoidon mahdollisuuksista.
Geenit säätelevät tiettyjen kipulääkkeiden aineenvaihduntaan osallistuvien entsyymien aktiivisuutta ja vaikuttavat siten näiden lääkkeen tehoon. Verikokeella voidaan selvittää kohdennetusti näiden geenien toimintaa. Nämä tilanteet ovat kuitenkin poikkeuksia eikä verikoe anna suoraa vastausta parhaasta lääkkeestä ja annoksesta, vaan lääkitys on aina sovitettava annosta asteittain lisäämällä.
Jokaisen potilaan kiputila on yksilöllinen ja jokaisen potilaan vaste lääkkeille on yksilöllinen. Kivun mekanismin perusteella lääkäri voi päätellä lääkeaineryhmän tai – ryhmät, joista sopivaa lääkettä tai lääkeyhdistelmää kannattaa lähteä etsimään. Teho ja siedettävyys selviävät kokeilemalla.
Monet kivun hoitoon käytettävät lääkkeet vaikuttavat keskushermostossa ja aiheuttavat väsymystä sitä kautta. Ihmisten herkkyys lääkkeiden väsyttävälle vaikutukselle vaihtelee. Jos lääkkeen aiheuttama väsymys on haittaavaa, voidaan sitä lievittää lääkettä tai annostusta muuttamalla. Keskustele asiasta lääkärisi kanssa.
Pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettävillä epilepsialääkkeillä pyritään vähentämään kipua välittävien hermojen ärtyvyyttä ja vähentämään kipuviestien välittymistä aivoihin. Mielialalääkkeillä tehostetaan kipua jarruttavien laskevien hermoratojen toimintaa. Nämä molemmat mekanismit lievittävät pitkäaikaista kipua.
Epilepsia- ja mielialalääkkeiden yhteiskäyttö on yleistä, koska yhdistämällä eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä voidaan saada parempi teho kivun hoidossa.
Lue lisää
Turvallisen ja tehokkaan kipulääkityksen suunnittelemiseksi lääkäri tarvitsee tiedot potilaan perussairauksista, kivun luonteesta ja voimakkuudesta, potilaan käytössä olevasta lääkityksestä, muista mahdollisista oireista sekä allergioista.
Lääkitys aloitetaan yleensä pienellä annostuksella ja annosta lisätään lääkärin ohjeiden mukaan kivunlievitystä ja mahdollisia muita oireita seuraten.
Opioidit ovat voimakkaita, keskushermoston kautta vaikuttavia lääkkeitä. Joitakin kipuja, erityisesti akuuttia kipua ja syöpään liittyvää kipua opioidit lievittävät yleensä hyvin, mutta pitkäaikaisissa kiputiloissa opioideista saatava kivunlievitys on usein vähäinen. Opioideilla on paljon haittavaikutuksia kuten väsymys, sekavuus, huimaus, pahoinvointi, ummetus.
Pitkäaikaisessa käytössä opioidit voimistavat masennusta, aiheuttavat hormonitoiminnan häiriöitä, altistavat tapaturmille ja voivat johtaa lääkeriippuvuuteen. Pitkäaikaisen kivun hoidossa opioideista odotettavissa oleva hyöty on pieni ja haitat suuria, minkä vuoksi opioideja määrätään vain harvoille potilaille ja perusteellisen moniammatillisen harkinnan jälkeen.
Kannabisvalmisteiden tehosta kivun lievityksessä on vain vähän tutkimusnäyttöä. Vaikeiden hermovauriokipujen hoidossa kannabiksella saattaa olla heikko kipua lievittävä vaikutus, muissa kiputiloissa näyttöä kannabiksen hyödystä ei ole. Kannabiksen haittavaikutuksina ilmenee mm. väsymystä, sekavuutta, huimausta, mielialaoireita, joskus psykoottisuutta. Erityisesti nuoret ovat alttiita kannabiksen keskushermostovaikutuksille. Lisäksi kannabis voi aiheuttaa riippuvuutta.
Koska tutkimusnäyttöä lääkkeellisen kannabiksen käytön kipua lievittävästä vaikutuksesta on niukasti ja koska mahdolliset haittavaikutukset ovat merkittäviä, kannabista määrätään kivunhoitoon vain poikkeustapauksissa moniammatillisen kipuklinikan hoitoarvion jälkeen.
Riippuu lääkevalmisteesta, voiko tabletin murskata. Lääkkeen imeytyminen ja sen myötä vaikutus voi muuttua jos kokonaisena nieltäväksi tarkoitettu tabletti murskataan. Tämän seurauksena myös lääkkeen vaikutus voi muuttua. Varmista asia aina lääkkeen mukana tulevasta ohjeesta, apteekista tai hoitopaikastasi.
Jos sinulla on nielemisvaikeuksia, neuvottele lääkärisi kanssa lääkityksen vaihtoehdoista.
Varmista aina apteekista tai hoitopaikastasi itsehoitolääkkeen soveltuvuus muiden lääkkeidesi kanssa haittavaikutusten ja yhteisvaikutusten välttämiseksi. Lisätietoa itsehoitoon käytettävien kipulääkkeiden turvallisesta käytöstä löytyy.
Luontaistuotteilla tarkoitetaan kasvirohdosvalmisteita ja ravintolisiä. Luontaistuotteilla voi olla lääkityksen tehoa heikentäviä tai vaarallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, joten kerro aina lääkärissä ja apteekissa käyttämistäsi luontaistuotteista.
Leikkauksen jälkeisen kohtalaisen ja voimakkaan kivun hoitoon käytetään usein vahvoja kipulääkkeitä, opioideja. Riippuvuuden kehittyminen ei ole ongelma leikkauksen jälkeisen akuutin kivun hoidossa. Kivun lievittyessä lääkitys puretaan asteittain joko sairaalassa tai kotiutumisen jälkeen lääkärin ohjeen mukaan. Mikäli kipu tai lääkityksen tarve pitkittyy, on syytä neuvotella tilanteesta lääkärin kanssa. Ota silloin yhteyttä hoitopaikkaasi tai sovittuun jatkohoitopaikkaan.
Kivun kokeminen leikkauksen jälkeen on yksilöllistä. Useimmat ihmiset kokevat ainakin lievää kipua erilaisten leikkausten jälkeen. Samankin leikkauksen jälkeen kivun voimakkuus ja kesto vaihtelee eri henkilöillä. Kipulääkkeiden lisäksi leikkauksen jälkeisen kivun hoitoon voidaan käyttää lääkkeettömiä hoitokeinoja esimerkiksi asentohoidolla, rentoutumisella ja huomion suuntaamisella.
Leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa yhdistetään usein eri mekanismilla vaikuttavia kipulääkkeitä lääkärin ohjeen mukaan. Samaa lääkeainetta sisältäviä valmisteita kuten useita parasetamolia sisältäviä valmisteita ei pidä ottaa samanaikaisesti, koska muuten annos voi ylittää turvallisen rajan. Myöskään eri tulehduskipulääkkeitä ei pidä ottaa samanaikaisesti haittavaikutusten välttämiseksi.
Noudata aina hoitopaikasta annettuja ohjeita ja tarvittaessa kysy neuvoa hoitopaikastasi tai apteekista.
Syöpäpotilaan kivussa voi tapahtua ajoittaisia voimistumia jolloin puhutaan läpilyöntikivusta. Tällaista läpilyöntikipua voivat aiheuttaa esimerkiksi tietyt asennot, liikkuminen tai suolen toiminta. Joskus läpilyöntikipu voi myös tulla itsestään. Lyhytvaikutteista lisäkipulääkettä käytetään tarpeen mukaan läpilyöntikivun hoitoon.
Lue lisää
Oikein suunniteltu ja annosteltu kipulääkitys ei jouduta kuolemaa. Kipulääkityksen toteutuksessa on tärkeää noudattaa tarkasti lääkärin ja hoitohenkilökunnan antamia ohjeita. Lue lisää Kivunhallintatalosta
Miten kipupoliklinikalle pääsee hoitoon?
Kipupoliklinikalle tarvitaan lähete. Lähetteen voi laatia lääkäri, joka tuntee hyvin potilaan kokonaistilanteen ja kipuongelman. Kipupoliklinikalle lähettämisen aiheet on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa
Miksi sain ajanvarauksen psykologille tai psykiatrille?
Psykologin erikoisalaa on terveen mielen reagointi erilaisiin elämän haasteisiin, esimerkiksi pitkittyneeseen kipuun. Psykologin vastaanotolla käydään läpi potilaan elämänhistoriaa, käsityksiä kivusta ja kivun vaikutuksia elämässä sekä mielialaan ja sopeutumiseen liittyviä tekijöitä. Arvion perusteella yhdessä potilaan kanssa pohditaan, kuinka voisimme parhaiten auttaa juuri tätä potilasta tulemaan paremmin kivun kanssa toimeen. Vastaanotolla voidaan käydä läpi myös lääkkeettömiä kivunhallintamenetelmiä.
Psykiatrin vastaanottoa voidaan pyytää, mikäli esimerkiksi mielialaoireen ajatellaan vaativan tarkempaa arviota ja hoitoa itsenäisenä ongelmana. Myös uneen liittyvä lääkehoidon arviointi kuuluu psykiatrin erikoisalaan.
Mitä tarkoittaa kipupumppu?
Kipupumppu on puhekielinen ilmaisu lääkeannostelijalle, jolla voidaan annostella kipu- ja muita lääkkeitä laskimoon, ihon alle tai keskushermoston alueelle (epiduraalitilaan tai selkäydinnesteeseen). Parempi tapa ilmaista lääkitys on käyttää lääkkeen ja reitin nimiä, näin tiedetään tarkkaan minkälaisesta lääkityksestä on kysymys.
Syöpäkivun hoidossa lääkeannostelijalla (”pumpulla”) annosteltavaa kipulääkitystä käytetään silloin kun muulla tavoin annosteltavalla lääkityksellä ei saavuteta riittävää kivun lievitystä tai lääkitykseen liittyy huomattavia haittavaikutuksia. Leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa lääkeannostelijaa (”pumppua”) apuna käyttäen voidaan annostella puuduteainetta ja kipulääkettä esimerkiksi epiduraalitilaan.
Miksi kipuani ei oteta todesta?
Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen määritelmän mukaan kipu on epämiellyttävä tunto- ja tunnekokemus, johon mahdollisesti liittyy kudosvaurio tai jota kuvataan kudosvaurioon sopivin termein. Kivun kokemus on yksilöllinen ja perustuu potilaan kuvaukseen. Sellaista laboratorio- tai kuvantamistutkimusta ei ole, josta voitaisiin päätellä potilaan kivun voimakkuus. Myöskään kivun taustalla mahdollisesti olevan vamman tai sairauden laajuus eivät aina ole yhteydessä kivun voimakkuuteen. Aina kivun taustalla ei ole selkeää vammaa tai sairautta. Kipu ei välttämättä näy ulospäin tai merkittävästi vaikuta liikkumiseen ja muuhun arjen toimintakykyyn. Niinpä kipua arvioitaessa on tärkeä kuulla, miten potilas kipuaan kuvaa. Vain potilas itse voi arvioida kipunsa voimakkuuden. Jos potilas ei saa omin sanoin riittävän perusteellisesti kuvata kipuaan tai hoitava henkilö ei ehdi sitä kuunnella, potilas varmasti kokee, ettei tule kuulluksi ja vakavasti otetuksi.
Miksi pitkäaikaista kipuani ei saada kokonaan pois?
Pitkittyessään kipu aiheuttaa muutoksia monissa asioissa. Pitkittyvän kivun aiheuttamat muutokset keskushermostossa ylläpitävät kipua. Myös kivun mukanaan tuomat negatiiviset vaikutukset toimintakyvyssä, mielialassa, unessa ja sosiaalisissa suhteissa voivat ylläpitää kipua. Koska kivun pitkittyminen on monitekijäinen tapahtuma, ei mikään yksittäinen tekijä poista kipua. Vaikka kipua ei kokonaan saataisikaan pois, voidaan toimintakykyä ja elämänlaatua parantaa yhdistämällä kivunhoidossa lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitokeinoja.
Millä muulla tavoin voi kipua lievittää kuin lääkkeellä?
Kipua voidaan lievittää monella muullakin tavalla kuin lääkkeillä. Sopiva lääkkeetön hoitokeino riippuu potilaasta ja kiputilanteesta. Monenlaisiin kiputilanteisiin sopivia lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat esimerkiksi rentoutuminen, tietoisuusharjoitukset ja huomioon kiinnittäminen muuhun kuin kipuun.
Kenelle selkäydinstimulaatio sopii?
Selkäydinstimulaattori voidaan asentaa potilaalle, jolla on vaikea-asteinen ja muulle hoidolle reagoimaton hermovauriokipu tai CRPS. Tavallisimmin hoitoa käytetään raajojen alueella sijaitsevaan kipuun, kuten alaraajaan säteilevään selkäkipuun. Stimulaatiohoidon soveltuvuus potilaalle arvioidaan moniammatillisessa työryhmässä. Hoitava lääkärisi voi tarvittaessa konsultoida kipuklinikkaa stimulaattorihoidon mahdollisuuksista.
Eikö jollain verinäytteellä voisi testata kipulääkkeiden sopivuutta?
Geenit säätelevät tiettyjen kipulääkkeiden aineenvaihduntaan osallistuvien entsyymien aktiivisuutta ja vaikuttavat siten näiden lääkkeen tehoon. Verikokeella voidaan selvittää kohdennetusti näiden geenien toimintaa. Nämä tilanteet ovat kuitenkin poikkeuksia eikä verikoe anna suoraa vastausta parhaasta lääkkeestä ja annoksesta, vaan lääkitys on aina sovitettava annosta asteittain lisäämällä.
Mistä johtuu, että tehokkaan lääkityksen löytäminen pitkäaikaiseen kipuuni on niin vaikeaa?
Jokaisen potilaan kiputila on yksilöllinen ja jokaisen potilaan vaste lääkkeille on yksilöllinen. Kivun mekanismin perusteella lääkäri voi päätellä lääkeaineryhmän tai – ryhmät, joista sopivaa lääkettä tai lääkeyhdistelmää kannattaa lähteä etsimään. Teho ja siedettävyys selviävät kokeilemalla.
Miksi kipulääkkeet väsyttävät?
Monet kivun hoitoon käytettävät lääkkeet vaikuttavat keskushermostossa ja aiheuttavat väsymystä sitä kautta. Ihmisten herkkyys lääkkeiden väsyttävälle vaikutukselle vaihtelee. Jos lääkkeen aiheuttama väsymys on haittaavaa, voidaan sitä lievittää lääkettä tai annostusta muuttamalla. Keskustele asiasta lääkärisi kanssa.
Miksi minulle on määrätty epilepsia- tai mielialalääkkeitä pitkäaikaisen kivun hoitoon?
Pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettävillä epilepsialääkkeillä pyritään vähentämään kipua välittävien hermojen ärtyvyyttä ja vähentämään kipuviestien välittymistä aivoihin. Mielialalääkkeillä tehostetaan kipua jarruttavien laskevien hermoratojen toimintaa. Nämä molemmat mekanismit lievittävät pitkäaikaista kipua.
Epilepsia- ja mielialalääkkeiden yhteiskäyttö on yleistä, koska yhdistämällä eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä voidaan saada parempi teho kivun hoidossa.
Lue lisää
Mitä on huomioitava kun kipulääkitys aloitetaan?
Turvallisen ja tehokkaan kipulääkityksen suunnittelemiseksi lääkäri tarvitsee tiedot potilaan perussairauksista, kivun luonteesta ja voimakkuudesta, potilaan käytössä olevasta lääkityksestä, muista mahdollisista oireista sekä allergioista.
Lääkitys aloitetaan yleensä pienellä annostuksella ja annosta lisätään lääkärin ohjeiden mukaan kivunlievitystä ja mahdollisia muita oireita seuraten.
Miksi opioidien määrääminen on niin nihkeää, mitä haittaa niistä voi olla?
Opioidit ovat voimakkaita, keskushermoston kautta vaikuttavia lääkkeitä. Joitakin kipuja, erityisesti akuuttia kipua ja syöpään liittyvää kipua opioidit lievittävät yleensä hyvin, mutta pitkäaikaisissa kiputiloissa opioideista saatava kivunlievitys on usein vähäinen. Opioideilla on paljon haittavaikutuksia kuten väsymys, sekavuus, huimaus, pahoinvointi, ummetus.
Pitkäaikaisessa käytössä opioidit voimistavat masennusta, aiheuttavat hormonitoiminnan häiriöitä, altistavat tapaturmille ja voivat johtaa lääkeriippuvuuteen. Pitkäaikaisen kivun hoidossa opioideista odotettavissa oleva hyöty on pieni ja haitat suuria, minkä vuoksi opioideja määrätään vain harvoille potilaille ja perusteellisen moniammatillisen harkinnan jälkeen.
Olen kokeillut kannabista kipuun ja se auttoi. Miksi lääkärini ei suostu määräämään sitä minulle?
Kannabisvalmisteiden tehosta kivun lievityksessä on vain vähän tutkimusnäyttöä. Vaikeiden hermovauriokipujen hoidossa kannabiksella saattaa olla heikko kipua lievittävä vaikutus, muissa kiputiloissa näyttöä kannabiksen hyödystä ei ole. Kannabiksen haittavaikutuksina ilmenee mm. väsymystä, sekavuutta, huimausta, mielialaoireita, joskus psykoottisuutta. Erityisesti nuoret ovat alttiita kannabiksen keskushermostovaikutuksille. Lisäksi kannabis voi aiheuttaa riippuvuutta.
Koska tutkimusnäyttöä lääkkeellisen kannabiksen käytön kipua lievittävästä vaikutuksesta on niukasti ja koska mahdolliset haittavaikutukset ovat merkittäviä, kannabista määrätään kivunhoitoon vain poikkeustapauksissa moniammatillisen kipuklinikan hoitoarvion jälkeen.
Voiko kipulääkkeen murskata jos sitä ei saa nieltyä?
Riippuu lääkevalmisteesta, voiko tabletin murskata. Lääkkeen imeytyminen ja sen myötä vaikutus voi muuttua jos kokonaisena nieltäväksi tarkoitettu tabletti murskataan. Tämän seurauksena myös lääkkeen vaikutus voi muuttua. Varmista asia aina lääkkeen mukana tulevasta ohjeesta, apteekista tai hoitopaikastasi.
Jos sinulla on nielemisvaikeuksia, neuvottele lääkärisi kanssa lääkityksen vaihtoehdoista.
Voinko käyttää käsikaupan itsehoitoon tarkoitettuja kipulääkkeitä lääkärin määräämän kipulääkityksen rinnalla?
Varmista aina apteekista tai hoitopaikastasi itsehoitolääkkeen soveltuvuus muiden lääkkeidesi kanssa haittavaikutusten ja yhteisvaikutusten välttämiseksi. Lisätietoa itsehoitoon käytettävien kipulääkkeiden turvallisesta käytöstä löytyy.
Voinko käyttää luontaistuotteita kipulääkityksen kanssa?
Luontaistuotteilla tarkoitetaan kasvirohdosvalmisteita ja ravintolisiä. Luontaistuotteilla voi olla lääkityksen tehoa heikentäviä tai vaarallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, joten kerro aina lääkärissä ja apteekissa käyttämistäsi luontaistuotteista.
Jäänkö koukkuun leikkauksen jälkeisen kivun hoitoon käytettäviin lääkkeisiin?
Leikkauksen jälkeisen kohtalaisen ja voimakkaan kivun hoitoon käytetään usein vahvoja kipulääkkeitä, opioideja. Riippuvuuden kehittyminen ei ole ongelma leikkauksen jälkeisen akuutin kivun hoidossa. Kivun lievittyessä lääkitys puretaan asteittain joko sairaalassa tai kotiutumisen jälkeen lääkärin ohjeen mukaan. Mikäli kipu tai lääkityksen tarve pitkittyy, on syytä neuvotella tilanteesta lääkärin kanssa. Ota silloin yhteyttä hoitopaikkaasi tai sovittuun jatkohoitopaikkaan.
Onko minulla kipua leikkauksen jälkeen?
Kivun kokeminen leikkauksen jälkeen on yksilöllistä. Useimmat ihmiset kokevat ainakin lievää kipua erilaisten leikkausten jälkeen. Samankin leikkauksen jälkeen kivun voimakkuus ja kesto vaihtelee eri henkilöillä. Kipulääkkeiden lisäksi leikkauksen jälkeisen kivun hoitoon voidaan käyttää lääkkeettömiä hoitokeinoja esimerkiksi asentohoidolla, rentoutumisella ja huomion suuntaamisella.
Voiko leikkauksen jälkeen ottaa samanaikaisesti eri kipulääkkeitä?
Leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa yhdistetään usein eri mekanismilla vaikuttavia kipulääkkeitä lääkärin ohjeen mukaan. Samaa lääkeainetta sisältäviä valmisteita kuten useita parasetamolia sisältäviä valmisteita ei pidä ottaa samanaikaisesti, koska muuten annos voi ylittää turvallisen rajan. Myöskään eri tulehduskipulääkkeitä ei pidä ottaa samanaikaisesti haittavaikutusten välttämiseksi.
Noudata aina hoitopaikasta annettuja ohjeita ja tarvittaessa kysy neuvoa hoitopaikastasi tai apteekista.
Mistä johtuu, että syöpäkivun hoidossa tarvitaan lisäkipulääkettä vaikka säännöllinen kipulääkitys on menossa?
Syöpäpotilaan kivussa voi tapahtua ajoittaisia voimistumia jolloin puhutaan läpilyöntikivusta. Tällaista läpilyöntikipua voivat aiheuttaa esimerkiksi tietyt asennot, liikkuminen tai suolen toiminta. Joskus läpilyöntikipu voi myös tulla itsestään. Lyhytvaikutteista lisäkipulääkettä käytetään tarpeen mukaan läpilyöntikivun hoitoon.
Lue lisää
Jouduttaako kipulääkitys syöpää sairastavan läheiseni kuolemaa?
Oikein suunniteltu ja annosteltu kipulääkitys ei jouduta kuolemaa. Kipulääkityksen toteutuksessa on tärkeää noudattaa tarkasti lääkärin ja hoitohenkilökunnan antamia ohjeita. Lue lisää Kivunhallintatalosta
Tarkistettu 20.6.2019