Kipuviestit kulkevat kehosta aivoihin hermoratoja pitkin. Näitä viestejä tuovia ratoja kutsutaan nouseviksi radoiksi.
Mutta aivoista myös lähtee hermoratoja kohti selkäydintä. Niitä kutsutaan laskeviksi radoiksi. Niitä pitkin aivot kykenevät lisäämään tai vähentämään aivoihin päätyvien kipuviestien määrää. Tätä sanotaan kivunsäätelyksi.
Kivunsäätelyjärjestelmä voi vaurioitua
Kipuviestejä kuljettavat hermoradat toimivat kuin hissi, jossa viestit kulkevat kehosta aivoihin. Kivun pitkittyessä hissin jarrut eli kivunsäätelyjärjestelmä voi heikentyä. Silloin kipuviestejä pääsee kulkemaan aivoihin tavallista enemmän ja kipu jatkuu.
Esimerkiksi uniongelmat, stressi tai mielialan lasku voivat heikentää kivunsäätelyjärjestelmää. Samoin välittäjäainetasojen muutokset voivat saada nämä jarrut epäkuntoon.
Aivot tulkitsevat pitkäaikaisen kivun uhkana
Aivojen tiedonkäsittely vaikuttaa kivunsäätelyyn.
Aivot muokkaavat alati tietoa, jonka se vastaanottaa kehon aistireseptoreista. Aivot valikoivat myös sinne saapuvista kipuviesteistä toisia herkemmin käsittelyyn kuin toisia.
Aivot kiinnittävät herkemmin huomiota kipuviesteihin, jotka poikkeavat tavallisesta tai vaikuttavat uhkaavilta. Selviytymisen kannalta se on järkevää, sillä nämä kipuärsykkeet voivat kertoa vauriosta, johon pitää reagoida.
Kun ihminen kärsii kivusta pitkään hän voi kokea epätietoisuutta, pelkoa ja avuttomuutta. Nämä ovat tunteita, joita aivot tulkitsevat uhkaavina ja saavat ne keskittymään kipuun.