Hyödynnä Kivunhallintataloa potilastyössä
Olemme keränneet vinkkejä, joilla voit parhaiten hyödyntää taloamme työssäsi.
Jokaisen kivun kehityskaari on omanlaisensa. Kipupotilaalle voi olla hyödyllistä rauhassa pohtia, mitkä asiat ovat vaikuttaneet juuri hänen tuntemaansa kipuun.
Oman kivun kehityskaaren ymmärrys auttaa näkemään, mitä kivusta selviämiseksi on jo yrittänyt tehdä ja mitkä ongelmat omaan kipuun liittyvät. Tiedosta on apua sekä potilaalle että terveydenhuollon ammattilaiselle.
Rentoutumisen hyödyt kivunhallinnassa ovat kiistattomat. Pitkäaikaisessa kivussa paitsi keskushermoston ”hälytysjärjestelmä” myös sympaattinen hermosto ovat usein yliaktiivisia ja rentoutusmenetelmällä voidaan rauhoittaa hermostoa ja vaikuttaa kipukokemukseen.
Kivun kuormitustekijöinä voivat toimia monet tekijät istumisesta kotiaskareisiin tai liikkumiseen. Jaksottamisen ajatuksena on jakaa päivittäiset askareet niin, että aktiivisuutta seuraa aina jokin suunniteltu elvyttävä jakso. Elvyttävänä toimintana voi olla esimerkiksi lepohetki, venyttely tai rentoutusharjoitus. Elpymisen jälkeen seuraa uusi suunniteltu tekemisen jakso.
Voi tuntua yllättävältä, että tietoisempi oleminen juuri tässä hetkessä voisi jotenkin auttaa kivunhallintaa. Tietoisuustaitojen eli keskittyneen mielen tekniikoiden vahvistamisesta voi saada kuitenkin apua kivun kanssa elämiseen.
Hyvän kivunhoidon perustana on kattava kivun arviointi. Kivun arvioinnin yksityiskohdat ja käytettävät mittarit riippuvat potilaasta ja kiputilanteesta. Potilaan on hyvä tuntea seikat, joita kivun yhteydessä tavallisesti selvitetään.
Leikkauksen jälkeisen kivunhoidon suunnittelu alkaa jo hyvissä ajoin ennen leikkausta. Keskustelu hoitohenkilökunnan kanssa ja tieto hoidon mahdollisuuksista lievittävät usein leikkauskipuun liittyvää pelkoa ja jännitystä.
Syöpäkipuun on kehitetty monia lääkkeitä ja hoitoja, joista potilaalle valitaan hänen tilanteeseen sopivimmat. Kun lääkäri haastattelee ja tutkii potilasta, hän selvittää myös, minkä verran kipuun liittyy ahdistusta ja muuta psyykkistä kuormitusta. Kaikki nämä tiedot ovat tarpeen, jotta syöpäkivun hoito voidaan räätälöidä juuri kyseiselle potilaalle toimivaksi.
Mitä tapahtuu kivun pitkittyessä
Jokaisen kivun kehityskaari on omanlaisensa. Kipupotilaalle voi olla hyödyllistä rauhassa pohtia, mitkä asiat ovat vaikuttaneet juuri hänen tuntemaansa kipuun.
Oman kivun kehityskaaren ymmärrys auttaa näkemään, mitä kivusta selviämiseksi on jo yrittänyt tehdä ja mitkä ongelmat omaan kipuun liittyvät. Tiedosta on apua sekä potilaalle että terveydenhuollon ammattilaiselle.
Rentoutuminen
Rentoutumisen hyödyt kivunhallinnassa ovat kiistattomat. Pitkäaikaisessa kivussa paitsi keskushermoston ”hälytysjärjestelmä” myös sympaattinen hermosto ovat usein yliaktiivisia ja rentoutusmenetelmällä voidaan rauhoittaa hermostoa ja vaikuttaa kipukokemukseen.
Jaksottaminen osana kivunhallintaa
Kivun kuormitustekijöinä voivat toimia monet tekijät istumisesta kotiaskareisiin tai liikkumiseen. Jaksottamisen ajatuksena on jakaa päivittäiset askareet niin, että aktiivisuutta seuraa aina jokin suunniteltu elvyttävä jakso. Elvyttävänä toimintana voi olla esimerkiksi lepohetki, venyttely tai rentoutusharjoitus. Elpymisen jälkeen seuraa uusi suunniteltu tekemisen jakso.
Tietoisuustaidot osana kivunhallintaa
Voi tuntua yllättävältä, että tietoisempi oleminen juuri tässä hetkessä voisi jotenkin auttaa kivunhallintaa. Tietoisuustaitojen eli keskittyneen mielen tekniikoiden vahvistamisesta voi saada kuitenkin apua kivun kanssa elämiseen.
Opi arvioimaan kipua
Hyvän kivunhoidon perustana on kattava kivun arviointi. Kivun arvioinnin yksityiskohdat ja käytettävät mittarit riippuvat potilaasta ja kiputilanteesta. Potilaan on hyvä tuntea seikat, joita kivun yhteydessä tavallisesti selvitetään.
Miten valmistautua kivun hoitoon leikkauksen jälkeen?
Leikkauksen jälkeisen kivunhoidon suunnittelu alkaa jo hyvissä ajoin ennen leikkausta. Keskustelu hoitohenkilökunnan kanssa ja tieto hoidon mahdollisuuksista lievittävät usein leikkauskipuun liittyvää pelkoa ja jännitystä.
Syöpäkivun hoito
Syöpäkipuun on kehitetty monia lääkkeitä ja hoitoja, joista potilaalle valitaan hänen tilanteeseen sopivimmat. Kun lääkäri haastattelee ja tutkii potilasta, hän selvittää myös, minkä verran kipuun liittyy ahdistusta ja muuta psyykkistä kuormitusta. Kaikki nämä tiedot ovat tarpeen, jotta syöpäkivun hoito voidaan räätälöidä juuri kyseiselle potilaalle toimivaksi.
Tarkistettu 17.9.2020