Kipu haittaa usein unta
Erilaiset uniongelmat ja päiväsaikainen väsymys ovat yleinen vaiva kipupotilailla. Kun potilasta väsyttää hän ei yleensä jaksa innostua asioista entiseen tapaan. Siksi uniongelmia on tärkeä hoitaa.
Videolla potilas kertoo, kuinka kivun aiheuttamat univaikeudet tekivät hänen arjesta raskasta. Häntä auttoivat lääkkeet ja rentoutusharjoitukset.
| Lue lisää: Uni tärkeä osa kipututkimusta | Unen ja kivun yhteyttä on tutkittu viime vuosina paljon. Unettomuuden on yleinen ongelma kipupotilailla. Mutta johtavatko uniongelmat kivun lisääntymiseen vai aiheuttaako kipu uniongelmat? Yhteys on todennäköisesti olemassa molempiin suuntiin. Kivuliaana on vaikea saada unta ja löytää sängyssä mukava asento, jossa viihtyy pitkään. Joskus kipu jopa voimistuu makuuasennossa. Moni potilas herää kiputuntemuksiin yöllä ja tämän jälkeen voi olla vaikea saada uudestaan unen päästä kiinni. Unihäiriöt voivat kuitenkin pahentaa kipua. Tutkimuksissa on havaittu, että uniongelmat voimistavat kipua, ennustavat kivun alkamista ja sen pahenemista seuraavana päivänä. Miksi näin on, ei tiedetä varmasti. On mahdollista, että unihäiriö voimistaa kehossa tapahtuvia muutoksia, jotka johtavat kivun pahenemiseen. Esimerkiksi lihas- ja nivelkipu saattaisi siten lisääntyä immunologisten muutosten seurauksena. Toisaalta on pohdittu, että uniongelmat ehkä suoraan herkistävät kipuärsykkeitä aistivia reseptoreita kehossa tai muuttavat keskushermoston kipua säätelevää järjestelmää herkemmäksi. |
Kipu voi muuttaa ruokahalua
Jos kipu jatkuu pitkään myös ruokahalu ja aterioinnin rytmi voivat muuttua. Toisilla ruokahalu heikkenee. Toisille voi kertyä ylimääräistä painoa, kun liikunta vähenee.
Liian vähäinen, liiallinen tai vääränlainen syöminen vaikuttavat kaikki kielteisesti jaksamiseen.
Videolla potilas kertoo, kuinka syömistä ja painoa voi olla vaikea hallita kun ruokahalu ailahtelee.
| Lue lisää: Liian vähän polttoainetta tai liikaa lohturuokaa? | Pysyäkseen toimintakykyisenä ja virkeänä, ihminen tarvitsee monipuolista ravintoa säännöllisesti. Kivun kanssa voi olla vaikea toteuttaa säännöllisyyttä ruokailussa. Pitkään jatkuva kipu kohentaa usein stressitasoa ja siksi ruokahalu ei herää normaalisti. Kun keho on kohonneessa toimintavalmiudessa, ihminen ei ole orientoitunut syömään. Toisaalta kiputilassa ruokailusta huolehtiminen voi tuntua toissijaiselta, tai voimavaroja ei tunnu jäävän ruoan valmistamiseen. Jos keho ei saa säännöllisesti ja tarpeeksi uutta polttoainetta, ihminen väsyy. Myös yksipuolinen ruokailu vaikuttaa kehoon negatiivisesti. Pelkällä voileivällä ja kahvilla ei esimerkiksi kannata korvata aterioita, sillä keho ei silloin saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita. Keho tarvitsee proteiinia rakennusaineeksi lihaksille, hiilihydraatteja energiaksi sekä hyviä rasvoja. Lohtusyömisen noidankehäLohturuoka voi myös tuottaa kipupotilaille ongelmia. Lohturuoka on nimensä mukaisesti ruokaa, joka kohottaa mielialaa ja tuottaa hyvää oloa. Siinä on usein runsaasti rasvaa, sokeria tai suolaa – näihin makuaistimme herkästi tykästyy. Lohturuoan puoleen voi vetää jatkuvat kiputuntemukset. Kipu toimii ikään kuin ärsykkeenä etsiä jotain huonoa oloa tasapainottavaa ja mieltä kohentavaa tyydytystä. Lisäksi, jos kipu rajoittaa arkea, aiheuttaa yksinäisyyttä tai tylsistymistä, herkut voivat tuntua entistä houkuttelevimmilta. Lisääntynyt syöminen ja lohturuokailu voivat aiheuttaa ongelmia etenkin silloin, kun kipuun yhdistyy vähentynyt liikunta. Ennen pitkään paino nousee. Painon noustessa väsymys voimistuu ja aktiivisuus vähenee. Se voi uudestaan johtaa lohtusyömiseen. Kyseessä on eräänlainen noidankehä. |
Alkoholi voi pahentaa kipua
Noin joka neljäs pitkäaikaisesta kivusta kärsivä käyttää alkoholia kivun lievitykseen. Tämä selvisi alkoholinkäyttöä kivunhallintakeinona selvittäneessä tutkimuksessa. Alkoholinkäyttö oli yleisempää miehillä, nuorilla ja naimattomilla henkilöillä.
Alkoholin nauttiminen vähentää kipua niin ihmisillä kuin koe-eläimilläkin. Sen antama kivunlievitys on kuitenkin väliaikaista. Kun alkoholi poistuu elimistöstä, tulevat vieroitusoireet. Vieroitusoireisiin kuuluu myös kipuherkkyyden lisääntyminen. Toistuvassa käytössä alkoholin kipua lievittävä vaikutus alkaa hävitä, sillä ihmisen toleranssi nousee.
| Lue lisää: Kivunlievityksenä käytetty alkoholi voi muodostua omaksi ongelmakseen | Joillekin alkoholista voi muodostua uusi ongelma kivun ohelle. Kun käyttö muuttuu säännölliseksi, sitä ylläpitää usein alkuperäisestä kivusta irralliset asiat. Krapula herkistää kivulle, mikä saattaa houkutella ottamaan lisää alkoholia. Toisaalta alkoholiin voi liittyä niin tottuja odotuksia kivunlievittäjänä, ettei sitä ilman uskalla olla. Pitkäaikainen kipu aiheuttaa usein stressiä, uniongelmia tai mielialan laskua. Alkoholinkäyttö voi joistakin tuntua houkuttelevalta ratkaisulta hoitaa näitä ongelmia. Pitkällä tähtäimellä alkoholinkäyttö kuitenkin lisää kaikkia näitä ongelmia. |
Tupakka lisää selkäkivun riskiä
Eri tutkimuksissa on havaittu, että tupakointi on jopa kaksi kertaa yleisempää kivusta kärsivillä kuin muulla väestöllä. Nikotiinilla voi olla lievä ja lyhytaikainen kipua vaimentava vaikutus, minkä vuoksi jotkut yrittävät hallita kipuaan tupakoinnin avulla. Joillekin tupakointi on keino lievittää kipuun liittyvää stressiä ja ahdistusta.
Nikotiini kuitenkin vaikuttaa monien kipulääkkeiden imeytyvyyteen ja -tehoon. Tupakoinnissa on muitakin kipuongelmiin liittyviä riskejä. Tupakointi vähentää esimerkiksi verenkiertoa nikamavälilevyihin, mikä on riski erityisesti selkäpotilaille. Kun hapen ja ravinteiden virtaus välilevyihin vähenee, aineenvaihdunta heikkenee ja selkä altistuu yhä enemmän rappeutumiselle ja vammautumiselle.