Suuhygienia on tärkeä muistaa kuivan suun hoidossa. Hampaat ja hammasvälit on huolellisesti puhdistettava päivittäin; kuivasuisen hammastahna ei saisi sisältää natriumlayryylisulfaattia.

Hammasproteesit on myös puhdistettava huolellisesti. Voimakkaanmakuisia ja/tai alkoholipitoisia suuvesiä tulee välttää (limakalvot vaurioituvat ja alkoholi kuivattaa lisää suuta).

Kuivasuisen henkilön tulisi käydä hammashoidossa tavallista useammin (jopa 3 - 6 kk:n välein), jotta suun ja hampaiden kunto pysyisi ja toisaalta ammattihenkilöstö voisi neuvoa myös ennaltaehkäisevässä mielessä.

Päivittäisten normaalien 5 - 6 aterian ja välipalan pitäisi kunkin sisältää myös pureskelua vaativia ruokia. Ruokailu onkin hyvä päättää pureskeltaviin kasviksiin, pähkinöihin, juustoon tai ksylitolipurukumiin, jotka kaikki neutraloivat happoja. Suun huuhtelu vedellä aterian jälkeen on suositeltavaa. Miedosti etikkaiset elintarvikkeet (suolakurkku, etikkapunajuuret) voivat voimistaa syljentuotantoa aterian ajaksi.

Ruokailujen välillä ei pitäisi syödä tai juoda mitään tavallista sokeria sisältävää; ei myöskään happamia mehuja tai hedelmiä. Ksylitolipurukumi on hampaiden kannalta paras keino lisätä syljeneritystä aterioiden jälkeen ja niiden välillä. Purukumin sijasta voidaan käyttää myös ksylitolipastilleja tai - imeskelytabletteja tai sitten ksylitolia, kalsiumia ja fluoria sisältäviä imeskelytabletteja. Näitä tuotteita on myytävinä ruokakaupoissa ja apteekeissa.

On tärkeää muistaa myös juoda vettä riittävästi, jotta suu pysyy kosteana, ja huuhtoa suuta usein vedellä. Kuivan suun limakalvoja ja huulia voi myös voidella ruokaöljyllä. Öisin voi käyttää kaupallisia suun kostutusaineita (ns. tekosyljet) ja geelejä, jotka säilyttävät kosteuden kauemmin kuin vesi.

Nenän kostuttaminen öljypitoisella suihkeella tai nenätipoilla voi auttaa vähentämään suun kuivuutta etenkin yöllä ja varsinkin mikäli on kuorsaus- ja/tai suuhengitystaipumusta. On hyvä myös muistaa, että mielikuvat kirpeästä mausta (esim. sitruunan syöminen) lisäävät syljeneritystä!

Vaikeissa suun kuivumisongelmissa voidaan harkita lääkehoitoa lääkärin määräyksen mukaisesti.

Ummetuksen hoidon perusta ovat sopivat muutokset ruokavaliossa. Ravinnon kuidut vähentävät ummetusta, koska ne lisäävät suolen sisältöä sekä sitovat suolessa vettä ja siten kuohkeuttavat ulostetta.

•Kuituja lisätään vähitellen ruokavalioon, koska kuitulisä voi aiheuttaa aluksi väliaikaisesti kaasunlisäystä ja vatsavaivoja.

•Säännöllinen, rauhallinen ruokailu ja ruoan kunnollinen pureskelu edesauttavat vatsantoimintaa.

•Nestettä juodaan runsaasti, vähintään kaksi litraa päivässä, etenkin jos käyttää kuitulisänä leseitä tai apteekkivalmisteita.

•Kahvi, tee ja alkoholi jouduttavat nesteiden poistumista elimistöstä ja siten ne pahentavat ummetusta.

Vähäinenkin liikunnan lisääminen lieventää ummetusta. Liikunnan laadulla ei ole merkitystä. ”Jos ihminen on laiska, suolikin toimii laiskasti.”

Suolta voidaan opettaa säännöllisemmäksi: Aamulla juodaan lasi vettä (luumut voivat olla mukana) ja aamupalan jälkeen käydään "istunnolla". Harjoittelua jatketaan vähintään useita viikkoja, vaikka aluksi ulostusta ei tulisikaan. Ulostamistarpeen laiminlyönti saattaa pahentaa ummetusta.

Hyvä ulostamisasento auttaa peräsuolen tyhjenemistä. Paras asento on silloin, kun pöntöllä istuessa polvet ovat lonkkien tasoa korkeammalla. Tuolloin lantionpohjan lihakset rentoutuvat ja peräsuoli on valmiina ulostamista varten. Tarvittaessa voi käyttää pallia jalkojen alla hyvän ponnistusasennon saamiseksi.

Genitaalialueen suihkuttaminen lämpimällä vedellä ”istunnolla” rentouttaa sulkijalihaksia ja helpottaa ulostamista. Kiireetön WC:ssä käynti vähentää ummetusta.

Lantionpohjan lihasten harjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa auttaa tilanteessa, jossa alueen lihaksissa on kouristelutaipumusta (spastisuutta). Joskus itse ulostamistapahtumassa on häiriöitä, jolloin annetaan biopalautehoitoa. Siinä peräsuoleen asetetun pallon avulla harjoitellaan ulostamista ja samalla rekisteröidään lihaksiston toimintaa.