Psykologin tai nuorisopsykiatrin tapaaminen
Psykologi on mukana kaikkien elinsiirtolasten hoidossa. Pitkäaikainen tai äkillinen vakava sairaus sekä elinsiirto herättävät monenlaista epävarmuutta ja ahdistusta niin lapsessa kuin vanhemmissa. Näitä sairauden herättämiä pelkoja ja huolia sekä niin lapsen kuin vanhempien selviytymistä arjessa voi pohtia psykologin tai nuorisopsykiatrin kanssa.
Tavoite on, että lapsen psykososiaalinen kehitys etenisi mahdollisimman hyvin hoidoista huolimatta. Psykologi tai nuorisopsykiatri tapaa potilaat jo ensimmäisen osastokäynnin yhteydessä ja myöhemmin säännöllisesti lähes jokaisella sairaalakäynnillä ja tarvittaessa useamminkin.
Sosiaalityöntekijän tapaaminen
Sosiaalihoitajan tapaamisessa pyritään edistämään perheiden sosiaalista suoriutumista. Siihen sisältyy perheen tilanteen kartoittamista, sosiaalisen toimintakyvyn tukemista sekä toimeentuloturvan ja palvelujen turvaamista. Tämä tarkoittaa erilaisista etuuksista ja palveluista tiedottamista ja auttamista niiden hakemisessa.
Tilanteessa voidaan myös pohtia omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja sekä miettiä, miten näitä vahvistaa. Työskentely tapahtuu yhteistyössä perheiden kanssa. Kaikki tarvittavat yhteydenotot esimerkiksi muihin viranomaisiin etuuksien ja palvelujen järjestämiseksi tapahtuvat perheiden tarpeen mukaan ja yhteistyössä heidän kanssaan.
Ravitsemusterapeutin tapaaminen
Ravitsemusterapeutti laatii yksilöllisen ravitsemushoitosuunnitelman lapsen hoidon, kasvun ja kehityksen eri vaiheissa. Ruokavaliossa huolehditaan sopivasta proteiinin, energian ja vitamiinien saannista.
Oikealla ruokavaliolla turvataan lapsen kasvu, vähennetään haitallisten kuona-aineiden kertymistä ja pidetään yllä hyvää ravitsemustilaa ennen munuaisensiirtoa ja myös sen jälkeen. Ruokavalio on aina yksilöllinen ottaen huomioon lapsen mieltymykset ja tavat.