Keuhkonsiirtoleikkauksen jälkeen toipuminen alkaa teho-osastolla. Teho-osastolla potilashuoneessa on koko ajan sairaanhoitaja, ja lääkäri on osastolla ympäri vuorokauden. Elintoimintoja valvotaan erilaisten elektrodien ja katetrien avulla. Nukutuksesta voidaan herättää yleensä 1–2 vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Hengityskoneesta otetaan pois, kun oma hengitys on riittävän tehokasta.
Teho-osastolla alkaa välittömästi voinnin salliessa kuntoutus. Koska hermoyhteydet puuttuvat muun elimistön ja siirrettyjen keuhkojen väliltä, eritteet hengitysteissä eivät aiheuta yskänärsytystä. Koska yskänrefleksi puuttuu ja värekarvaliike keuhkoputken limakalvolla huononee ohimenevästi, leikkauksen jälkeen eritteet ovat alkuun hyvin sitkeitä ja vaikeasti pois yskittäviä. On tärkeää oppia uusi hengitys- ja yskimistekniikka, jotta lima saadaan poistettua hengitysteistä. Fysioterapeutit ovat tiiviissä yhteistyössä teho-osaston sairaanhoitajien kanssa.
Voinnin salliessa noustaan hoitajan avustamana vuoteen laidalle istumaan tai tuoliin istumaan sängyn viereen.
Kivunhoito on tärkeä osa toipumista. Ennen leikkausta on mahdollisesti asetettu epiduraalikatetri kivunhoitoa varten. Tämän lisäksi kipulääkettä annetaan suonensisäisesti ja suun kautta. On tärkeää kertoa kiputuntemuksista, jotta riittävästä kivunhoidosta pystytään huolehtimaan. Tavoitteena on, että liikkuminen ja yskiminen sujuisivat mahdollisimman kivuttomasti.
Leikkausalueelta tulee yleensä yhteensä neljä laskuputkea, joiden kautta ylimääräiset eritteet, muun muassa. kudosneste pääsevät pois. Erilaiset katetrit ja laskuputket voidaan yleensä poistaa muutaman päivän kuluttua leikkauksesta. Teho-osastohoito kestää keskimäärin 2–5 vuorokautta, mutta voinnista riippuen joskus jopa viikkoja. Teho-osastohoito voi olla henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa.
Infektioriskin ja tehohoidon sujuvan toteutumisen turvaamiseksi suositellaan, että teho-osastolla vierailisi vain lähimmät omaiset, puoliso, vanhemmat, sisarukset ja 1–3 omaista kerrallaan.
Vierailujen suositellaan olevan pääsääntöisesti lyhyitä, 5–15 minuuttia kerrallaan, koska keuhkonsiirron saanut tarvitsee hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden lisäksi myös riittävästi lepoa toipumiseen.
Vierailujen toivotaan tapahtuvan mieluummin klo 13–19, koska aamupäivisin ovat lääkärin kierrot, tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Alkuyö ja yö on rauhoitettu potilaiden riittävän levon ja unen turvaamiseksi.
Toiveena on, että läheisistä valitaan yksi henkilö, joka on puhelimitse yhteydessä osastolle ja huolehtii tiedotuksesta muille läheisille. Näin keuhkonsiirtopotilasta hoitava sairaanhoitaja voi keskittyä potilaan hyvään hoitoon.
Tietoja potilaan tilasta voidaan luovuttaa vain hänen nimeämilleen henkilöille tai lähimmille omaisille.
Teho-osastolta siirrytään toipumaan vuodeosastolle, jossa kuntoutuminen jatkuu samojen periaatteiden mukaisesti. Vuodeosastolla pyritään omatoimisuuden lisäämiseen, kuten opetellaan annostelemaan lääkkeet itse. Päivittäisiin rutiineihin kuuluu verenpaineen, pulssin, verensokerin, happisaturaation sekä sekuntikapasiteetin (FEV1, mittaa keuhkojen toimintaa) mittaaminen. FEV1-mittarin saa sairaalasta ja sen käyttöön opastetaan.
Sairaalahoidon kesto vaihtelee muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Tähän vaikuttavat leikkausta edeltävä vointi, kuntoutumisen eteneminen sekä hoidon kokonaistilanne. Tavoitteena on kotiutuminen suoraan Meilahden sairaalasta. Kotiutumisen edellytyksenä on, että potilas selviytyy itsenäisesti päivittäisestä lääkkeiden annostelusta ja on sitoutunut oman voinnin seurantaan.
Kauempana asuvat potilaat voivat asua Meilahden sairaalan lähellä olevassa potilashotellissa ennen kotiutumista. Tämä mahdollistaa alkuvaiheen tiiviin seurannan, kun potilas ei tarvitse enää jatkuvaa sairaalahoitoa. Hotelliyöpymisestä ei tule ylimääräistä maksua potilaalle. Huoneet ovat 1 – 2 hengen hotellihuoneita.
Ensimmäisen vuoden ajan kontrollit ovat Meilahden sairaalassa. Jatkossa seuranta tapahtuu yhteistyössä Meilahden sairaalan ja oman alueen keskussairaalan kanssa.
- Jos verenpaine muuttuu:yläpaine nousee ja lisäksi ilmenee päänsärkyä tai pahoinvointia
- alapaine on yli 100 mmHg
- verenpaine laskee
tai
- FEV1 puhallusarvot laskevat annetun raja-arvon alle (FEV1 laskee >10%)
- on rytmihäiriötuntemuksia
- pulssitaajuus laskee tai nousee
- on hengenahdistusta
- esiintyy käsien tai jalkojen turvotusta tai äkillistä - painonnousua
- kainalolämpö on yli 37,0 astetta
- heikottaa, väsyttää tai on huonovointisuutta
- esiintyy pitkäaikaista tai kovaa päänsärkyä
- on pahoinvointia eikä lääkkeiden ottaminen suun kautta onnistu
- on ruokahaluttomuutta
- on ripulia
- on hengitystieinfektio-oireita esimerkiksi nuhaa tai yskää
terveydentilassa tapahtuu muita muutoksia, jotka huolestuttavat.