Maksansiirrossa sairaalassaolo kestää yleensä kahdesta kolmeen viikkoon.
Kun maksasiirteen vastaanottaja on saapunut sairaalaan, aloitetaan leikkausvalmistelut, kuten veri- ja virtsanäytteiden otto ja tuore keuhkokuva.
Nukutuslääkäri ja kirurgi tulevat tapaamaan potilasta ennen leikkaussaliin menoa, ja heille voi vielä esittää kysymyksiä.
Leikkaussalissa potilas nukutetaan. Maksansiirtoleikkauksessa oma sairas maksa poistetaan ja tilalle kiinnitetään uusi, terve maksa. Leikkaus kestää yleensä muutaman tunnin ja herättäminen tapahtuu teho-osastolla, kun potilaan tila on vakaa. Omaisille ilmoitetaan, kun leikkaus on ohi.
Tehohoitojakso kestää tavallisesti 1-3 päivää.
Potilasta pidetään hengityskoneessa ja nukutuksessa, kunnes hän jaksaa taas itse huolehtia omasta hengityksestään. Herättäminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti heti kun potilas on tarpeeksi toipunut. Nestettä ja ravintoa annetaan sekä suoneen että letkun avulla suoraan mahalaukkuun. Kipulääkitys säädetään riittäväksi.
Vatsasta tulee ulos haavadreenejä eli letkuja, joiden tehtävänä on poistaa ylimääräinen neste ja veri maksan ympäriltä. Nämä letkut poistetaan tavallisesti muutaman vuorokauden kuluttua leikkauksesta.
Ensimmäisten vuorokausien aikana ei saa yksin nousta käymään WC:ssä. Virtsarakko tyhjenee ohuen virtsakatetrin avulla. Virtsakatetri on letku, joka johtaa virtsan katetripussiin.
Maksan toimintaa seurataan päivittäisillä verikokeilla. Joskus joudutaan tekemään uusintaleikkaus verenvuodon vuoksi. Myös munuaisten toiminta voi aiheuttaa ongelmia heti leikkauksen jälkeen. Yksittäistapauksissa veri joudutaan puhdistamaan dialyysin avulla pian leikkauksen jälkeen. Useimmiten ongelmat ovat lyhytaikaisia ja munuaiset alkavat jälleen toimia normaalisti.
Leikkauksen jälkeen on tärkeää mahdollisimman nopeasti nousta ylös. Yleensä jo teho-osastolla fysioterapeutti yhdessä hoitajien kanssa auttaa potilaan istumaan ja seisomaan. Syötävää annetaan pian hengityskoneesta vieroittumisen jälkeen.
Teho-osastolta potilas siirretään elinsiirtoyksikön vuodeosastolle vielä noin kahdeksi viikoksi. Tänä aikana maksan toimintaa seurataan päivittäin ja tavoitteena on saada potilas omatoimisesti jalkeille mahdollisimman pian.
Unettomuus ja selkäsäryt ovat tavallisia heti siirtoleikkauksen jälkeen. Vaikka leikkaushaava onkin melko suuri, vain harvoin se aiheuttaa pahempia kipuja. On tärkeää kertoa lääkäreille ja hoitajille omasta voinnistaan ja tuntemuksistaan.
Kotiutuminen tapahtuu oman keskussairaalan kautta, jonne siirron saanut siirretään heti kun maksan toiminta on hyvä ja vakaa sekä alkuvaiheen mahdolliset komplikaatiot on hoidettu. Oma lääkäri keskussairaalassa kirjoittaa sairausloman ja todistuksen Kelaa varten hyljinnänestolääkkeistä, jotka ovat erityiskorvattavia. Kotiutuminen oman sairaalan kautta on tärkeää myös siksi, että silloin sovitaan oman lääkärin kanssa ensimmäinen kontrolliaika sairaalan poliklinikalle.
HUS-alueen potilaat voivat voinnin salliessa päästä lyhyille kotilomille jo toisesta viikosta alkaen. Elinsiirtoyksikkö järjestää tarvittavat todistukset.
Maksansiirto ei ole vaaraton toimenpide. Rajut verenkierron muutokset leikkauksen aikana voivat johtaa sydämen toiminnan pettämiseen ja kuolemaan. Se on onneksi erittäin harvinaista. Kuolleisuus on hiukan suurempi leikkauksen jälkeisinä kuukausina ja syynä on yleensä infektio, joka pääsee voimistumaan hylkimisen estolääkityksen takia ja johon antibiootit eivät tehoa.
Sairastuvuutta lisääviä komplikaatioita ovat hoidettavissa olevat infektiot, sappiperäiset infektiot, akuutti tai pitkittynyt akuutti hyljintä, sappitiesauman ahtautuminen tai sappivuoto jne. Kaikki nämä pitkittävät sairaalassaoloa ja lisäävät kontrollikäyntien määrää.
Yleensä kaikki komplikaatiot ovat hoidettavissa, osa helpostikin, ja niitä on opittu myös ehkäisemään ja hoitamaan entistä tehokkaammin.
Leikkaussalissa potilas nukutetaan. Maksansiirtoleikkauksessa oma sairas maksa poistetaan ja tilalle kiinnitetään uusi, terve maksa. Leikkaus kestää yleensä muutaman tunnin ja herättäminen tapahtuu teho-osastolla, kun potilaan tila on vakaa. Omaisille ilmoitetaan, kun leikkaus on ohi.
Tehohoitojakso kestää tavallisesti 1-3 päivää.
Potilasta pidetään hengityskoneessa ja nukutuksessa, kunnes hän jaksaa taas itse huolehtia omasta hengityksestään. Herättäminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti heti kun potilas on tarpeeksi toipunut. Nestettä ja ravintoa annetaan sekä suoneen että letkun avulla suoraan mahalaukkuun. Kipulääkitys säädetään riittäväksi.
Vatsasta tulee ulos haavadreenejä eli letkuja, joiden tehtävänä on poistaa ylimääräinen neste ja veri maksan ympäriltä. Nämä letkut poistetaan tavallisesti muutaman vuorokauden kuluttua leikkauksesta.
Ensimmäisten vuorokausien aikana ei saa yksin nousta käymään WC:ssä. Virtsarakko tyhjenee ohuen virtsakatetrin avulla. Virtsakatetri on letku, joka johtaa virtsan katetripussiin.
Maksan toimintaa seurataan päivittäisillä verikokeilla. Joskus joudutaan tekemään uusintaleikkaus verenvuodon vuoksi. Myös munuaisten toiminta voi aiheuttaa ongelmia heti leikkauksen jälkeen. Yksittäistapauksissa veri joudutaan puhdistamaan dialyysin avulla pian leikkauksen jälkeen. Useimmiten ongelmat ovat lyhytaikaisia ja munuaiset alkavat jälleen toimia normaalisti.
Leikkauksen jälkeen on tärkeää mahdollisimman nopeasti nousta ylös. Yleensä jo teho-osastolla fysioterapeutti yhdessä hoitajien kanssa auttaa potilaan istumaan ja seisomaan. Syötävää annetaan pian hengityskoneesta vieroittumisen jälkeen.
Teho-osastolta potilas siirretään elinsiirtoyksikön vuodeosastolle vielä noin kahdeksi viikoksi. Tänä aikana maksan toimintaa seurataan päivittäin ja tavoitteena on saada potilas omatoimisesti jalkeille mahdollisimman pian.
Unettomuus ja selkäsäryt ovat tavallisia heti siirtoleikkauksen jälkeen. Vaikka leikkaushaava onkin melko suuri, vain harvoin se aiheuttaa pahempia kipuja. On tärkeää kertoa lääkäreille ja hoitajille omasta voinnistaan ja tuntemuksistaan.
Kotiutuminen tapahtuu oman keskussairaalan kautta, jonne siirron saanut siirretään heti kun maksan toiminta on hyvä ja vakaa sekä alkuvaiheen mahdolliset komplikaatiot on hoidettu. Oma lääkäri keskussairaalassa kirjoittaa sairausloman ja todistuksen Kelaa varten hyljinnänestolääkkeistä, jotka ovat erityiskorvattavia. Kotiutuminen oman sairaalan kautta on tärkeää myös siksi, että silloin sovitaan oman lääkärin kanssa ensimmäinen kontrolliaika sairaalan poliklinikalle.
HUS-alueen potilaat voivat voinnin salliessa päästä lyhyille kotilomille jo toisesta viikosta alkaen. Elinsiirtoyksikkö järjestää tarvittavat todistukset.
Maksansiirto ei ole vaaraton toimenpide. Rajut verenkierron muutokset leikkauksen aikana voivat johtaa sydämen toiminnan pettämiseen ja kuolemaan. Se on onneksi erittäin harvinaista. Kuolleisuus on hiukan suurempi leikkauksen jälkeisinä kuukausina ja syynä on yleensä infektio, joka pääsee voimistumaan hylkimisen estolääkityksen takia ja johon antibiootit eivät tehoa.
Sairastuvuutta lisääviä komplikaatioita ovat hoidettavissa olevat infektiot, sappiperäiset infektiot, akuutti tai pitkittynyt akuutti hyljintä, sappitiesauman ahtautuminen tai sappivuoto jne. Kaikki nämä pitkittävät sairaalassaoloa ja lisäävät kontrollikäyntien määrää.
Yleensä kaikki komplikaatiot ovat hoidettavissa, osa helpostikin, ja niitä on opittu myös ehkäisemään ja hoitamaan entistä tehokkaammin.
Tarkistettu 20.9.2019
