Haima

Haima on vatsaontelon yläosassa mahalaukun takana sijaitseva elin, jonka tärkein tehtävä on ylläpitää sokeritasapainoa.

​​​​​​​​​​​​läpinäkyvä anatominen ihmishahmo, jossa haima näkyy korostetttunaHaima tuottaa useita ruoansulatusentsyymejä. Entsyymien lisäksi haiman saarekesolut tuottavat insuliinia ja glukagoni-hormonia. Hormonit imeytyvät verenkiertoon ja vaikuttavat sitä kautta sokeriaineenvaihduntaan.

Haimansiirto

Haimansiirto on ainut hoitovaihtoehto, jolla diabeetikon verensokeritaso voidaan palauttaa normaaliksi ilman, että potilas altistuu insuliinihoitoon mahdollisesti liittyville liian alhaisille verensokereille. Leikkaukseen ja hyljinnänestolääkitykseen liittyy kuitenkinomat haittansa.

​Suomessa ensimmäinen haimansiirto tehtiin vuonna 2010.

Diabetes

Diabetes on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistävät häiriö haiman insuliinintuotannossa ja pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Diabetesta tunnetaan useita eri tyyppejä. Päätyypit ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes.

Tyypin 1 diabetes johtuu haiman insuliinia tuottavissa saarekkeissa sijaitsevien beetasolujen autoimmuunitulehduksesta. Sen seurauksena solujen toiminta ja niissä tapahtuva insuliinin tuotanto asteittain loppuu. Hoidoksi tarvitaan insuliinin korvaushoitoa.

Edelleenkään ei tarkasti tunneta, mikä aiheuttaa diabeteksen.

On arvioitu, että jopa kymmenellä prosentilla suomalaisista on diabetes, ja näistä tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 henkilöä. Suomessa tyypin 1 diabetes on yleisempi kuin missään muussa maassa.

Diabetes (tyypin 1 ja 2) on tällä hetkellä yleisin syy munuaisten krooniseen vajaatoimintaan ja uremiaan Suomessa, ja 2000-luvulla se on ollut myös tavallisin munuaissiirron syy. Suomen yli 350:sta munuaissiirtoa odottavasta potilaasta lähes kolmanneksella on diabetes.

Tyypin 1 diabeetikkojen ennuste on huonompi jo dialyysin aikana, mutta myös munuaissiirron jälkeen kuolleisuus voi olla jopa kymmenkertainen verrattuna saman ikäiseen terveeseen suomalaisväestöön.

Tarkka veren glukoosiseuranta hidastaa merkittävästi munuaisten vajaatoiminnan etenemistä. Harva diabeetikko pystyy kuitenkaan optimaaliseen verensokerikontrolliin, vaikka käytettävissä on erilaisia insuliinipumppuja ja sokeripitoisuuden sensoreita.

Lue lisää:

(Diabetes​talo)​

​​


Osion alkuunSeuraava sivu

 


 

​​