Hyljinnänestolääkityksen sivuvaikutuksena sydänsiirtopotilaille kehittyy erilaisia liitännäissairauksia, kuten verenpainetauti, munuaisten vajaatoiminta, korkea kolesteroli, diabetes, ja osteoporoosi. Kaikki eivät saa kaikkia liitännäissairauksia, mutta liitännäissairaudet koskettavat isoa osaa sydänsiirron saaneista. Liikunnalla ja terveellisellä ravitsemuksella on suotuisia vaikutuksia terveyteen ja liitännäissairauksien kehittymiseen.
Liitännäissairaudet
Vaikka hyljinnänestolääkityksellä on iso rooli liitännäissairauksien synnyssä, myös omilla elintavoilla voi vaikuttaa esimerkiksi kolesterolin nousuun. Liikunta, hyvä ravitsemus ja henkinen hyvinvointi ovat hyvän terveyden kulmakivet.
Suurelle osalle kehittyy verenpainetauti ensimmäisen vuoden aikana sydänsiirrosta. Verenpainetta hoidetaan lääkehoidolla sekä terveellisillä elintavoilla.
Munuaisten vajaatoiminnan ehkäisemisen kannalta on tärkeää huolehtia verenpainetaudin, diabeteksen ja rasva-aineenvaihdunnan tehokkaasta hoidosta. Suolankäyttöä on rajoitettava ja munuaisia rasittavia tulehduskipulääkkeitä on vältettävä.
Hyljinnänestolääkitys nostaa rasva-arvoja. Muita kolesterolia kohottavia tekijöitä ovat muun muassa ylipaino, ikä, diabetes ja verenpainetauti. Kolesterolia alentava lääkitys aloitetaan ensimmäisinä sydänsiirron jälkeisinä päivinä. Lääkehoidon yhteydessä terveiden elämäntapojen toteuttaminen on tärkeää, koska ne tehostavat toistensa vaikutuksia.
Hyljinnänestolääkitys (erityisesti kortisoni) voi vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan. Kortisonin aiheuttama diabetes korjaantuu yleensä lääkityksen loputtua. Kokonaishoidon perustana ovat terveet elämäntavat. Terveellinen ruokavalio, liikunnan lisäys ja painon hallinta vaikuttavat kaikki suotuisasti rasva-arvoihin ja sokeritasapainoon.
Osteoporoosi eli luukato on aineenvaihduntasairaus, jonka seurauksena luuntiheys vähenee ja luut haurastuvat. Kaikki sydänsiirtopotilaat saavat ennaltaehkäisevän lääkityksen. Monipuolinen ruokavalio, kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä liikunta vahvistavat luustoa.
Krooninen hyljintä ilmenee sydänsiirtopotilailla sepelvaltimoiden vähittäisenä ahtautumisena. Sen kehittymiseen vaikuttavat useat tekijät:
akuutit hylkimisreaktiot
mahdolliset virusinfektiot
korkea kolesteroli
verenpainetauti
diabetes
ylipaino.
Krooninen hyljintä voi ilmetä poikkeavana rasitusväsyvyytenä, rytmihäiriöinä ja joskus myös rintakipuna.
Sepelvaltimomuutosten toteamiseksi sydänsiirtopotilailla tehdään varjoainekuvaus yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua sydänsiirrosta.
Sepelvaltimomuutosten syntymistä voidaan ehkäistä elintavoilla sekä lääkehoidolla. Vähärasvainen, matalakolesterolinen ja vähäsuolainen ruokavalio sekä säännöllinen liikunta hidastavat sepelvaltimotaudin kehittymistä ja auttavat painonhallinnassa.
Hyvin toteutettu ja suunniteltu lääkehoito sekä aktiivinen seuranta mahdollistavat hyljintäreaktioiden ja infektioiden varhaisen tunnistamisen sekä hoidon.
Verenpainetauti
Suurelle osalle kehittyy verenpainetauti ensimmäisen vuoden aikana sydänsiirrosta. Verenpainetta hoidetaan lääkehoidolla sekä terveellisillä elintavoilla.
Munuaisten vajaatoiminta
Munuaisten vajaatoiminnan ehkäisemisen kannalta on tärkeää huolehtia verenpainetaudin, diabeteksen ja rasva-aineenvaihdunnan tehokkaasta hoidosta. Suolankäyttöä on rajoitettava ja munuaisia rasittavia tulehduskipulääkkeitä on vältettävä.
Korkea kolesteroli
Hyljinnänestolääkitys nostaa rasva-arvoja. Muita kolesterolia kohottavia tekijöitä ovat muun muassa ylipaino, ikä, diabetes ja verenpainetauti. Kolesterolia alentava lääkitys aloitetaan ensimmäisinä sydänsiirron jälkeisinä päivinä. Lääkehoidon yhteydessä terveiden elämäntapojen toteuttaminen on tärkeää, koska ne tehostavat toistensa vaikutuksia.
Diabetes
Hyljinnänestolääkitys (erityisesti kortisoni) voi vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan. Kortisonin aiheuttama diabetes korjaantuu yleensä lääkityksen loputtua. Kokonaishoidon perustana ovat terveet elämäntavat. Terveellinen ruokavalio, liikunnan lisäys ja painon hallinta vaikuttavat kaikki suotuisasti rasva-arvoihin ja sokeritasapainoon.
Osteoporoosi
Osteoporoosi eli luukato on aineenvaihduntasairaus, jonka seurauksena luuntiheys vähenee ja luut haurastuvat. Kaikki sydänsiirtopotilaat saavat ennaltaehkäisevän lääkityksen. Monipuolinen ruokavalio, kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä liikunta vahvistavat luustoa.
Krooninen hyljintä
Krooninen hyljintä ilmenee sydänsiirtopotilailla sepelvaltimoiden vähittäisenä ahtautumisena. Sen kehittymiseen vaikuttavat useat tekijät:
akuutit hylkimisreaktiot
mahdolliset virusinfektiot
korkea kolesteroli
verenpainetauti
diabetes
ylipaino.
Krooninen hyljintä voi ilmetä poikkeavana rasitusväsyvyytenä, rytmihäiriöinä ja joskus myös rintakipuna.
Sepelvaltimomuutosten toteamiseksi sydänsiirtopotilailla tehdään varjoainekuvaus yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua sydänsiirrosta.
Sepelvaltimomuutosten syntymistä voidaan ehkäistä elintavoilla sekä lääkehoidolla. Vähärasvainen, matalakolesterolinen ja vähäsuolainen ruokavalio sekä säännöllinen liikunta hidastavat sepelvaltimotaudin kehittymistä ja auttavat painonhallinnassa.
Hyvin toteutettu ja suunniteltu lääkehoito sekä aktiivinen seuranta mahdollistavat hyljintäreaktioiden ja infektioiden varhaisen tunnistamisen sekä hoidon.
Tarkistettu 20.9.2019