Keuhkonsiirtotoimintaa ohjaavat kansainväliset ohjeet, joita Suomessa noudatetaan. Selvityksiin kuluvaa aikaa on vaikea arvioida etukäteen, mutta lukuisten tutkimusten tarkoituksena on selvittää, onko keuhkonsiirto mahdollinen hoitovaihtoehto. Tutkimukset aloitetaan lähettävässä sairaalassa.
Keuhkonsiirtoselvitykset
Keuhkonsiirtoselvityksiin kuuluu iso määrä erilaisia tutkimuksia, joilla selvitetään kehon muiden elinten toimintaa.
EKG on sydänsairauksien toteamisessa korvaamaton tutkimusmenetelmä. Sen avulla saadaan tietoa esimerkiksi sydämen rytmistä ja sydänlihaksen mahdollisesta hapenpuutteesta. Myös aiemmin sairastettu sydäninfarkti voi jättää jälkensä EKG:hen.
Sydämen ultraäänitutkimuksessa selvitetään sydämen rakennetta ja toimintaa. Kohonnut keuhkoverenpaine on mahdollista havaita tässä tutkimuksessa. Lääkäri tekee sydämen ultraäänitutkimuksen liikuttelemalla ultraäänianturia rintakehän päällä, potilaan maatessa vasemmalla kyljellä.
Oikean puolen katetrisaatio tehdään, kun halutaan selvittää sydämen verenkierron nopeus ja paineolosuhteet. Tutkimuksen yhteydessä arvioidaan sydämen vasemman eteisen paine (kiila) ja mitataan verenpaine keuhkovaltimossa, sydämen oikeassa eteisessä ja kammiossa sekä laskimoissa. Verinäytteistä mitataan veren happipitoisuus.
Varjoainekuvauksella selvitetään sepelvaltimoiden ja sydänläppien tilaa läpivalaisua käyttämällä.
Tähystyksellä selvitetään keuhkoputkien rakenne.
Ultraäänilaitteistolla tutkitaan suonten seinämät ja suonissa tapahtuvat virtaukset.
Tällä tutkitaan luun vahvuutta sekä mahdollista osteoporoosia. Luuntiheys mitataan yleensä lannerangasta ja reisiluun yläosasta tähän tarkoitetulla röntgenlaitteella.
Tutkimuksella selvitetään mahdolliset tulehdukset ja kasvaimet.
Veri- ja virtsakokeilla selvitetään muun muassa maksan ja munuaisen toimintaa. Yskösnäytteistä selvitetään, kasvaako hengitysteissä bakteereja tai sieniä. Poskiontelot ja hampaisto kuvataan ja käydään hammaslääkärillä. Hammaslääkärissä käynnistä tulee pyytää todistus.
Ruoansultuskanavaa ja sen toimintaa tutkitaan tarvittaessa gastroskopialla, pH-mittauksella, manometrialla sekä impedanssimittauksella.
Erilaisilla kuvantamistutkimuksilla varmistetaan, ettei potilaalla ole piileviä tulehduspesäkkeitä tai kasvaimia.
Fyysistä suorituskykyä arvioidaan 6 minuutin kävelytestillä.
Selvittelyjen aikana tarkastetaan rokotusten voimassaolo.
Keuhkonsiirtoselvittelyjen aikana potilas tapaa elinsiirtokoordinaattorin, joka on tukena hoidon eri vaiheissa.
Kun tutkimustulokset ovat valmistuneet moniammatillinen ryhmä kokoontuu, joka tekee hoitopäätöksen. Jos päädytään keuhkonsiirtoleikkaukseen, seuraa elinsiirtolistalle asetus odottamaan yhden tai kahden keuhkonsiirtoa, tai harvoin sydänkeuhkosiirtoa.
Jos potilaan yleiskunto on vielä hyvä, voidaan vointia vielä seurata. Mikäli elinsiirrolle ilmenee vasta-aiheita, joudutaan keuhkonsiirrosta luopumaan. Tällöin jatketaan perussairauden hoitoa.
Sydänfilmi (EKG)
EKG on sydänsairauksien toteamisessa korvaamaton tutkimusmenetelmä. Sen avulla saadaan tietoa esimerkiksi sydämen rytmistä ja sydänlihaksen mahdollisesta hapenpuutteesta. Myös aiemmin sairastettu sydäninfarkti voi jättää jälkensä EKG:hen.
Sydämen ultraäänitutkimus
Sydämen ultraäänitutkimuksessa selvitetään sydämen rakennetta ja toimintaa. Kohonnut keuhkoverenpaine on mahdollista havaita tässä tutkimuksessa. Lääkäri tekee sydämen ultraäänitutkimuksen liikuttelemalla ultraäänianturia rintakehän päällä, potilaan maatessa vasemmalla kyljellä.
Sydämen oikean puolen paineenmittaus
Oikean puolen katetrisaatio tehdään, kun halutaan selvittää sydämen verenkierron nopeus ja paineolosuhteet. Tutkimuksen yhteydessä arvioidaan sydämen vasemman eteisen paine (kiila) ja mitataan verenpaine keuhkovaltimossa, sydämen oikeassa eteisessä ja kammiossa sekä laskimoissa. Verinäytteistä mitataan veren happipitoisuus.
Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus
Varjoainekuvauksella selvitetään sepelvaltimoiden ja sydänläppien tilaa läpivalaisua käyttämällä.
Keuhkoputkien tähystys
Tähystyksellä selvitetään keuhkoputkien rakenne.
Kaulasuonten sekä alaraajojen ultraääni
Ultraäänilaitteistolla tutkitaan suonten seinämät ja suonissa tapahtuvat virtaukset.
Luun tiheysmittaus
Tällä tutkitaan luun vahvuutta sekä mahdollista osteoporoosia. Luuntiheys mitataan yleensä lannerangasta ja reisiluun yläosasta tähän tarkoitetulla röntgenlaitteella.
Keuhkojen ja vatsanalueen tietokonekuvaus
Tutkimuksella selvitetään mahdolliset tulehdukset ja kasvaimet.
Muita tutkimuksia
Veri- ja virtsakokeilla selvitetään muun muassa maksan ja munuaisen toimintaa. Yskösnäytteistä selvitetään, kasvaako hengitysteissä bakteereja tai sieniä. Poskiontelot ja hampaisto kuvataan ja käydään hammaslääkärillä. Hammaslääkärissä käynnistä tulee pyytää todistus.
Ruoansultuskanavaa ja sen toimintaa tutkitaan tarvittaessa gastroskopialla, pH-mittauksella, manometrialla sekä impedanssimittauksella.
Erilaisilla kuvantamistutkimuksilla varmistetaan, ettei potilaalla ole piileviä tulehduspesäkkeitä tai kasvaimia.
Fyysistä suorituskykyä arvioidaan 6 minuutin kävelytestillä.
Selvittelyjen aikana tarkastetaan rokotusten voimassaolo.
Keuhkonsiirtoselvittelyjen aikana potilas tapaa elinsiirtokoordinaattorin, joka on tukena hoidon eri vaiheissa.
Hoitopäätös
Kun tutkimustulokset ovat valmistuneet moniammatillinen ryhmä kokoontuu, joka tekee hoitopäätöksen. Jos päädytään keuhkonsiirtoleikkaukseen, seuraa elinsiirtolistalle asetus odottamaan yhden tai kahden keuhkonsiirtoa, tai harvoin sydänkeuhkosiirtoa.
Jos potilaan yleiskunto on vielä hyvä, voidaan vointia vielä seurata. Mikäli elinsiirrolle ilmenee vasta-aiheita, joudutaan keuhkonsiirrosta luopumaan. Tällöin jatketaan perussairauden hoitoa.
Tarkistettu 20.9.2019