Keuhkonsiirtoselvitykset

Keuhkonsiirtoselvityksiin kuuluu iso määrä erilaisia tutkimuksia, joilla selvitetään kehon muiden elinten toimintaa. Selvityksiin kuluvaa aikaa on vaikea arvioida etukäteen, mutta lukuisten tutkimusten tarkoituksena on selvittää, onko keuhkonsiirto mahdollinen hoitovaihtoehto.

sininen hahmo tulee ulos sokkelosta

​Keuhkonsiirtotoimintaa ohjaavat kansainväliset ohjeet, joita Suomessa noudatetaan. Vaikka Helsingin yliopistollinen keskussairaala on ainoa sairaala, jossa keuhkonsiirtoja Suomessa tehdään, tutkimukset aloitetaan lähettävässä sairaalassa.

Erilaisilla tutkimuksilla selvitetään, onko keuhkonsiirto mahdollinen hoitomuoto. Tutkimuksia on lukuisia.

Mitä tutkimuksia tehdään?

Sydänfilmi (EKG)

EKG on sydänsairauksien toteamisessa korvaamaton tutkimusmenetelmä. Sen avulla saadaan tietoa esimerkiksi sydämen rytmistä ja sydänlihaksen mahdollisesta hapenpuutteesta. Myös aiemmin sairastettu sydäninfarkti voi jättää jälkensä EKG:hen.

Sydämen ultraäänitutkimus

Sydämen ultraäänitutkimuksessa selvitetään sydämen rakennetta ja toimintaa. Kohonnut keuhkoverenpaine on mahdollista havaita tässä tutkimuksessa. Lääkäri tekee sydämen ultraäänitutkimuksen liikuttelemalla ultraäänianturia rintakehän päällä, potilaan maatessa vasemmalla kyljellä.

Sydämen oikean puolen paineenmittaus

Oikean puolen katetrisaatio tehdään, kun halutaan selvittää sydämen verenkierron nopeus ja paineolosuhteet. Tutkimuksen yhteydessä arvioidaan sydämen vasemman eteisen paine (kiila) ja mitataan verenpaine keuhkovaltimossa, sydämen oikeassa eteisessä ja kammiossa sekä laskimoissa. Verinäytteistä mitataan veren happipitoisuus.

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus

Varjoainekuvauksella selvitetään sepelvaltimoiden ja sydänläppien tilaa läpivalaisua käyttämällä.

Keuhkoputkien tähystys

Tähystyksellä selvitetään keuhkoputkien rakenne.

Glomerusten suodatusnopeuden mittaus

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tarkasti munuaisten toimintakykyä.

Kaulasuonten sekä alaraajojen ultraääni

Ultraäänilaitteistolla tutkitaan suonten seinämät ja suonissa tapahtuvat virtaukset.

Ylävatsan ultraääni

Lääkäri tutkii ultraäänen avulla ylävatsan elinten koon, muodon, sijainnin ja rakenteen.

Luun tiheysmittaus

Tällä tutkitaan luun vahvuutta sekä mahdollista osteoporoosia. Luuntiheys mitataan yleensä lannerangasta ja reisiluun yläosasta tähän tarkoitetulla röntgenlaitteella.

Keuhkojen ja vatsanalueen tietokonekuvaus

Tutkimuksella selvitetään mahdolliset tulehdukset ja kasvaimet.

Lisää tutkimuksista

Näiden tutkimusten lisäksi selvitetään muun muassa maksan ja munuaisen toimintaa verinäytteillä ja virtsakokeilla. Yskösnäytteistä selvitetään, kasvaako hengitysteissä bakteereja tai sieniä. Poskiontelot ja hampaisto kuvataan ja käydään hammaslääkärillä. Hammaslääkärissä käynnistä tulee pyytää todistus. Ruoansultuskanavaa ja sen toimintaa tutkitaan gastroskopialla, pH-mittauksella, manometrialla sekä impedanssimittauksella.

Erilaisilla kuvantamistutkimuksilla varmistetaan, ettei potilaalla ole piileviä tulehduspesäkkeitä tai kasvaimia.​

Fyysistä suorituskykyä arvioidaan 6 minuutin kävelytestillä.

Tutkimuksiin kuluvaa aikaa on vaikea arvioida etukäteen. Tarvittaessa joudutaan tekemään lisätutkimuksia, jolloin mahdollisesti tulee useampia tutkimuskäyntejä. Selvittelyjen aikana tarkastetaan myös rokotusten voimassaolo.

Keuhkonsiirtoselvittelyjen aikana potilas tapaa elinsiirtokoordinaattorin, joka on tukena hoidon eri vaiheissa.

Hoitopäätös

Kun tutkimustulokset ovat valmistuneet moniammatillinen ryhmä kokoontuu, joka tekee hoitopäätöksen. Jos päädytään keuhkonsiirtoleikkaukseen, seuraa elinsiirtolistalle asetus odottamaan yhden tai kahden keuhkonsiirtoa, tai harvoin sydänkeuhkosiirtoa.

Jos potilaan yleiskunto on vielä hyvä, voidaan vointia vielä seurata. Mikäli elinsiirrolle ilmenee vasta-aiheita, joudutaan keuhkonsiirrosta luopumaan. Tällöin jatketaan perussairauden hoitoa.


Edellinen sivuSeuraava sivu