Kenelle suolensiirto sopii?
Suolen vajaatoiminta voi joskus olla niin vaikea, että ravinnonsaanti mahalaukun kautta on mahdotonta ja ravinto joudutaan antamaan nestemäisenä ravintoliuksena laskimoon. Jos laskimoon annettava ravitsemus johtaa vaikeisiin ongelmiin, voidaan suolensiirtoa harkita. Tällaisia ongelmia ovat maksan vajaatoiminta, toistuvat katetri-infektiot sekä suurten laskimoiden tukkeutuminen. Pelkkä riippuvuus suonensisäisestä ravinnosta ei ole suolensiirron aihe.
Suolensiirtoon johtavia sairauksia ovat lyhytsuolioireyhtymä, suolen liikkuvuushäiriöt ja harvinaiset suolen limakalvosairaudet sekä kasvaimet. Aktiivinen infektio tai syöpä ovat siirron esteenä. Suolensiirtoon päätyviä tai soveltuvia on vain pieni osa kaikista suolen vajaatoiminnasta kärsivistä.
Suolisiirre
Suolisiirre voi sisältää ohutsuolen lisäksi maksan, osan paksusuolta ja harvinaisissa tapauksissa myös mahalaukun. Sopivankokoisten aivokuolleiden elinluovuttajien rajallisen määrän vuoksi etenkin lapsipotilaiden odotusaika suolensiirtoon on pitkä.
Tuloksia
Potilaat kotiutuvat sairaalahoidosta yleensä 1-2 kuukauden kuluttua leikkauksesta, minkä jälkeen seuranta on pysyvä.
Suolensiirtoja on tehty maailmassa kaikkiaan yli 3000, noin 200 vuosittain.
Vuoden kuluttua leikkauksesta 90 prosenttia potilaista on elossa, ja viiden vuoden kohdalla siirteistä toimii 70 prosenttia.
Siirretty suoli ei toimi aivan normaalin suolen veroisesti, mutta se riittää turvaamaan hyvän elämänlaadun ja lapsen normaalin kasvun ja kehityksen. Valtaosa siirron saaneista kykenee syömään ateriansa normaalisti.
Suomessa suolensiirrot aloitettiin vuonna 2009.