Hengen pelastava elinsiirto

Nykylääketieteen keinoin ihmisen elintoimintoja rappeuttavia sairauksia pystytään pitkään hoitamaan lääkkeillä ja koneiden avulla. Toisinaan kuitenkin pitkälle edenneessä elimen vajaatoiminnassa ainoa hengen pelastava hoitomuoto saattaa olla elinsiirto.

​​​​Elinsiirto tehdään, kun oma elin on lakannut toimimasta (munuais- ja haimansiirto), tai kun potilaan henki on uhattuna oman elimen toiminnan huononemisen vuoksi (maksa, sydän ja keuhkot).

​Elinsiirto on hoitomuotona vakiintunut pitkälle edenneessä henkeä uhkaavassa elimen vajaatoiminnassa. Potilaan ennusteen ja elämänlaadun sekä kustannustehokkuuden kannalta elinsiirto on paras hoitomuoto. Sopivista siirtoelimistä on jatkuva pula.

Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan (HYKS). Aikuispotilaiden elinsiirtoleikkaukset tehdään Meilahden sairaalassa ja lapsipotilaiden Uudessa lastensairaalassa.​

majakka auringonlaskussa

Siirrettäviä elimiä ovat sydän, keuhkot, maksa, munuaiset, haima, suoli ja kasvot. Siirrettäviä kudoksia ovat sarveiskalvot, luu, iho, sydämen läpät ja verisuonet.

Elinsiirroista on tullut osa vakiintuneita hoitokäytäntöjä. Tavoitteena on, että kaikki potilaat, jotka tarvitsevat elinsiirtoa, saisivat siirteen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.​

Elinsiirtotoiminta Suomessa - Yli 50 vuotta elinsiirtoja

  • Munuaissiirrot: tehty vuodesta 1964 > vuosittain noin 250
  • Maksasiirrot: tehty vuodesta1982 > vuosittain noin 70
  • Sydänsiirrot: tehty vuodesta 1985 > vuosittain noin 25-30
  • Keuhkosiirrot: tehty vuodesta 1990 > vuosittain noin 20
  • Sydän-Keuhkosiirrot: tehty vuodesta 1988 > ei vuosittain, yksittäisiä
  • Suolensiirto: tehty vuodesta 2009 > ei vuosittain, muutamia yhteensä
  • Haima-munuaissiirrot: tehty vuodesta 2010 > vuosittain noin 25

Elinsiirto hoitomuotona

Suomessa elinsiirtojen tulokset ovat erittäin hyviä kansainvälisestikin vertailtuna. Siirtoelimistä toimii 85-95 % vuoden kuluttua ja viiden vuoden kuluttua yli 80 %. Suurimmalla osalla elinsiirtopotilaista fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kohenee ja osa pystyy palaamaan takaisin työelämään. Elinsiirto on myös kustannustehokas hoitomuoto. Munuaisensiirto säästää yli 800 000 euroa yhteiskunnan varoja dialyysihoitoon verrattuna.

Elinsiirteitä tarvitaan lisää

Jatkuva pula sopivista elinsiirteistä on suurin haaste elinsiirtotoiminnalle. Suomessa odottaa elinsiirtoa jatkuvasti noin 500 henkilöä. Lähes kaikki siirrettävät elimet saadaan aivokuolleilta elinluovuttajilta. Munuaissiirto voidaan tehdä myös elävältä luovuttajalta ja näitä siirtoja lisäämällä saataisiin lyhennettyä viime vuosina pidentynyttä munuaissiirteen odotusaikaa. Kaikki Suomen elinsiirrot tehdään keskitetysti Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittäminen

Hyvin toimiva elinsiirtotoiminta edellyttää, että koko elinluovutus- ja elinsiirtoketju sekä moniammatillinen yhteistyö toimivat saumattomasti. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman asiantuntijaryhmän esityksen pohjalta on laadittu elinluovutusta ja elinsiirtoja koskeva kansallinen toimintasuunnitelma vuosille 2015-2018. Samalla perustettiin valtakunnallinen elinluovutustoiminnan ohjausryhmä kehittämään, ohjaamaan ja seuraamaan toimintaa.


Osion alkuunSeuraava sivu