​​​Munuaislapsilla vaikean vajaatoiminnan merkkejä ovat väsymys, pahoinvointi, anemia, heikko kasvu, korkeat verenpainearvot, ja toisinaan (mutta ei aina) virtsantulon väheneminen. Tutkimuksissa todetaan huono munuaisten puhdistuma-arvo (GFR alle 20 ml/min), veren suuret kreatiniini- ja ureapitoisuudet sekä suolatasapainon häiriöt. Nämä löydökset ovat havaittavissa tukilääkityksestä huolimatta.

Maksalapsilla vaikea sairaus aiheuttaa keltaisuutta, väsymystä, huonoa ruokahalua, kasvuhäiriötä, suoliston verenvuotoja, infektioita sekä vatsan pömpötystä suuren pernan (ja maksan) johdosta. Laboratoriokokeissa todetaan valkosolujen, verihiutaleiden ja hyytymistekijöiden pitoisuuden pienenemistä sekä bilirubiiniarvojen suurentumista.

Sydänlapsilla vaikea sydämen vajaatoiminta puolestaan johtaa väsymykseen, huonoon fyysiseen suorituskykyyn, vatsavaivoihin ja rytmihäiriöihin sekä osalla lapsista ihon sinerrykseen etenkin kasvoissa ja raajoissa (syanoosi).

Kiireellinen elinsiirto on lapsilla harvinainen ja tulee kyseeseen lähinnä sydänlihastulehduksen laukaisemassa sydänviassa ja äkillisessä maksan toiminnan pettämisessä virusinfektion tai myrkytyksen seurauksena.

Siirtoleikkauksen ajoitukseen vaikuttavia asioita

Pitkäaikaissairautta potevilla siirtoleikkauksen ajoitukseen vaikuttavat elintoiminnan lisäksi potilaan elämänlaatu, kasvu, ravinnonsaanti, mahdolliset verisuoni-komplikaatiot sekä neurologinen kehitys.

Lapsi ​pyritään laittamaan siirtolistalle ennen hengenvaarallisten ongelmien ilmaantumista, ja esimerkiksi munuaissiirrot pyritään enenevästi tekemään ilman dialyysivaihetta (pre-emptiivinen siirto).