Opioidit ovat lääkkeitä, jotka vähentävät kipua keskushermoston kautta kuten morfiini. Niitä käytetään yleisesti leikkauksen aiheuttamaan kohtalaiseen ja voimakkaaseen kipuun. Opioideja on monia ja potilaalle valitaan sopivin riippuen hänen taustastaan ja tilanteestaan.

Milloin opioideja käytetään?

Opioideja käytetään kohtalaisen ja voimakkaan leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa yhdessä muiden lääkkeiden kanssa. Kivun lievittyessä opioidin tarve vähenee ja usein lääkitys voidaan lopettaa ennen kotiutumista. Jos potilas kotiutuu leikkauspäivänä, häntä voidaan ohjeistaa käyttämään opioidia myös kotona.

Miten opioideja käytetään?

Opioideja voidaan annostella useita eri reittejä tilanteesta ja leikkaustyypistä riippuen.

Heti leikkauksen jälkeen opioidia annostellaan heräämössä usein suoraan laskimoon. Se edellyttää potilaan huolellista valvontaa.

Vuodeosastolla opioidi annostellaan yleensä suun kautta. Jos lääkkeen ottaminen suun kautta ei onnistu esimerkiksi pahoinvoinnin vuoksi voidaan opioidia antaa pistoksena lihakseen. Opioidi voidaan antaa laskimoon myös PCA-kipulääkeannostelijan avulla tai ruiskuttamalla se puuduteaineen kanssa epiduraalitilaan.

Miten suuri annos tarvitaan?

Kivun lievitykseen tarvittava opioidiannos vaihtelee suuresti potilaiden välillä. Tähän vaikuttaa muun muassa kivun voimakkuus, potilaan ikä, muu lääkitykset sekä geenit.

Nuoremmat tarvitsevat yleensä isompia annoksia kuin vanhemmat potilaat. Geenit voivat puolestaan vaikuttaa siihen, miten potilaan aineenvaihdunta käsittelee kipulääkettä. Esimerkkinä tästä on geneettisesti määräytyvä vaihtelu kodeiinin aineenvaihdunnassa ja sen kautta lääkkeen tuottamassa kivunlievityksessä. Pitkään opioidilääkettä käyttäneillä esiintyy toleranssia, eli sietokyvyn kasvamista. Silloin opioidin annosta tarvitsee usein nostaa. Tulehduskipulääkkeen tai parasetamolin annostelu saman aikaisesti opioidin kanssa vähentää opioidin tarvetta ja myös sen aiheuttamia haittavaikutuksia.

Onko opioideilla haittavaikutuksia?

Myös opioideihin liittyvien haittavaikutusten ilmeneminen on hyvin yksilöllistä. Haittavaikutuksia voidaan lievittää muuttamalla opioidin annosta.

Tavallisia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi:

• pahoinvointi ja oksentelu
• ihon kutina
• suolen toiminnan hidastuminen
• väsymys ja tokkurainen olo

Opioidien käyttöön liittyy melko usein pahoinvointia ja oksentelua, mutta näitä oireita voi esiintyä leikkauksen jälkeen myös muista syistä. Esimerkiksi matkapahoinvoinnista kärsivät naiset, jotka eivät tupakoi, voivat herkästi pahoin leikkauksen jälkeen. Pahoinvointilääkkeitä voidaan antaa potilaalle ennaltaehkäisevästi, jo nukutuksen yhteydessä.

Opioidien pelätyin haittavaikutus on hengityslama. Kun lääkettä annostellaan oikein ja valvotuissa olosuhteissa, hengityslama on kuitenkin hyvin harvinainen. Erityisesti uniapneaa sairastavilla potilailla opioidien annostelu vaatii tarkkuutta, koska uniapnea potilaat ovat muita herkempiä saamaan hengityslaman.

Opioidin vaikutus voi voimistua lääkkeiden yhteisvaikutuksen seurauksena. Tällöin haittavaikutuksia tulee herkästi. Turvallisen kipulääkityksen suunnittelemiseksi ja haittavaikutusten minimoimiseksi nukutuslääkäri tarvitsee kattavat tiedot potilaan terveydestä ja kaikista hänen käyttämistään lääkkeistä.