Terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioimiseen on kasvava tarve. Tarpeeseen vaikuttavat väestön ikääntyminen ja muut demografiset muutokset, palvelujen tarvetta kasvattavat erilaiset elämäntilanteet, digitalisaatio sekä muut muutokset palvelujen järjestämisessä.
Terveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja tuottaa terveyttä rajallisilla resursseilla. Näin ollen resurssit tulee kohdentaa siten, että niillä saadaan aikaan haluttuja vaikutuksia mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kansanterveyden näkökulmasta tavoitteena on kustannusvaikuttavan terveydenhuollon tuottaminen koko väestölle huomioiden samanaikaisesti eri väestöryhmien ja yksilöiden erityistarpeet.
Terveyspalvelujen kustannusten hillitsemiseksi ja suurempien hyvinvointi- ja terveyshyötyjen saavuttamiseksi tulee kehittää innovatiivisia hoitoratkaisuja sekä osallistavia ja vaikuttavia työmenetelmiä. Terveydenhuoltoalan kehittämisen tavoitteena on ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannusten nousun hillitseminen.
Kustannusvaikuttavuuden avulla kyetään arvioimaan, millaisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia saadaan aikaan erilaisilla panoksilla eri väestöryhmissä ja maantieteellisesti eri alueilla. Vaikuttavuusarvioinnissa tuotetaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustietoa terveyspalveluista sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Arvioinnin tarkoituksena on tukea vaikuttavuusperusteista päätöksentekoa ja johtamista.
Oheisissa haitareissa kerrotaan Terveyskylän palveluiden vaikuttavuudesta.
| Potilaskohtainen työajan väheneminen | HUS Nielurisa digihoitopolulla lääkäri käyttää potilasta kohden vähemmän työaikaa kuin perinteisessä poliklinikkamallissa ja niin sanotussa etävastaanottomallissa. Tämä kävi ilmi tutkimuksessa, jossa vertailtiin HUSin korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan nielurisapotilaiden eri hoitopolkujen kustannuksia ja polkujen vaatimia henkilöstöresursseja. Digihoitopolulla lääkäri käytti potilasta kohden keskimäärin 19 minuuttia ja 52 sekuntia. Etävastaanottomallissa lääkärin työaikaa kului keskimäärin 30 minuuttia ja 17 sekuntia ja perinteisessä poliklinikkamallissa 22 minuuttia ja 1 sekunti. Työajan vähenemisen lisäksi digihoitopolku oli edullisin malli poliklinikalle ja potilasmaksut olivat pienempiä kuin poliklinikka- ja etävastaanottomalleissa. Tutustu tutkimukseen: |
| Ammattilaisten kokemuksia digipolkujen hyödyistä | Terveyskylän vaikuttavuuskyselyyn vastasi 130 ammattilaista aikavälillä 14.2.-6.3.2022. Kysely oli kohdennettu digihoitopoluilla toimiville ammattilaisille koko Suomessa. Suurin osa vastaajista toimi yliopistosairaaloissa. Ammattilaisten kokemat hyödyt arviointiasteikolla 1-5: - Digihoitopolusta on ollut hyötyä asiakkaiden hoidossa - keskiarvo 4,1
- Digihoitopolku on sujuvoittanut asiakkaan hoitoprosessia - keskiarvo 3,7
- Digihoitopolun viestien kautta tapahtuva yhteistyö on korvannut potilaiden puheluita - keskiarvo 3,9
Ammattilaisten kokemat kehityskohteet arviointiasteikolla 1-5: - Työn hallinnassa haasteita - keskiarvo 3,0
- Perinteisen vastaanottokäynnin korvaamisessa tarvitaan vielä kokemusta eli tukea toiminnanmuutoksen - keskiarvo 3,1
- Digipolun kalenteritoiminnon käyttöönotto ajanvarauskirjeiden korvaamisessa - keskiarvo 2,8
|
| Yleistä Terveyskylän palveluiden vaikuttavuudesta | Terveyskylän palvelut ovat kilpailukykyisiä muihin vastaaviin palveluihin verrattuna sillä, että tuotantokäytössä digipalvelut ovat volyymiltään suuria tai niillä on keskeinen merkitys asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kannalta muun muassa pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidossa. Erilaiset itsehoidon ja asioinnin toimintatavat voivat vapauttaa palvelujärjestelmän kapasiteettia merkittävästikin. Näin esimerkiksi henkilöstön työaikaa voidaan käyttää sellaisiin kohteisiin, jossa fyysinen kohtaaminen asiakkaiden kanssa on keskeistä. Digipalvelut mahdollistavat parhaimmillaan potilaan hoidon perusterveydenhuollossa lähipalveluna silloinkin, kun tarvitaan erikoissairaanhoidon osaamista. Tämä mahdollistaa muun muassa eKonsultaatiopalvelut sekä jatkossa myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden yhteistoiminnalliset digipalvelupolut. |