Siirry sivun sisältöön

Skaalautuva tekonivelpolku vähentää potilasohjaukseen kuluvaa aikaa

HUSin digihoitopolkujen analyysi osoittaa tekonivelpolun merkittävät laadulliset ja resurssihyödyt. Polku tukee potilaiden aktiivista osallistumista omaan hoitoonsa. KPMG:n kanssa laaditut laskelmat osoittavat, että jos kaikki polulle liitetyt potilaat käyttäisivät sitä aktiivisesti omahoidon tukena, HUSin arvioitu kustannushyöty vuonna 2024 olisi ollut 191 551 euroa.

Julkaistu 26.2.2025 klo 12.58

Tekonivelpolku on potilasohjauksellinen tieto- ja informaatiopolku, joka sisältää tietoa ja ohjausta tekonivelpotilaan koko hoitoprosessista. Polku julkaistiin vuonna 2018 tukemaan nivelrikon hoitoprosessia. Aluksi polulle liitettiin Peijaksen sairaalan ortopedian vastaanoton potilaat. Vuonna 2023 polkua laajennettiin kattamaan myös Hyvinkään, Porvoon ja Lohjan sairaaloiden potilaat.

– Vuonna 2019 polulle liitettiin 1 881 potilasta. Vuonna 2024 määrä nousi jo 5 426 potilaaseen. Digihoitopolun käyttö on potilaille vapaaehtoista, eivätkä kaikki potilaat ota sitä kokonaisuudessaan käyttöön. Keskimäärin hieman alle puolet polulle liitetyistä potilaista aktivoituu käyttämään sitä, kertoo sairaanhoitaja Jaana Paavola Peijaksen sairaalan kirurgian poliklinikalta. Paavola on polun pääkäyttäjä ja ylläpitäjä.

– Suurin haaste polun aktiivisten käyttäjämäärien kasvattamisessa on potilasryhmän korkea ikä. Polulle liitetyistä 57 prosenttia on 70–99-vuotiaita ja 27 prosenttia 60–69-vuotiaita. Alle 60-vuotiaita on vain alle 20 prosenttia. Vaikka ikä ei estä digipalveluiden käyttöä, nuorempi sukupolvi on perinteisesti kiinnostuneempi niiden hyödyntämisestä, Paavola toteaa.

Tekonivelpolku on skaalautuva

Tekonivelpolku oli yksi poluista, joista laadittiin laadullinen analyysi. Havainnot osoittivat digihoitopolkujen valikoiman tarjoavan kustannus- ja resurssisäästöjä, joustavuutta, mahdollistavan suuremman potilasmäärän hoidon samoilla resursseilla sekä lisäävän potilaiden tasa-arvoa ja potilasturvallisuutta.

Tekonivelpolkua koskevissa haastatteluissa ammattilaiset kertoivat kokevansa digihoitopolun hyödylliseksi. Yhtenä merkittävänä etuna on, että potilaiden ohjeistukseen puhelimessa ja vuodeosastollakin käytettävä aika on vähentynyt, kun potilaat löytävät ohjeet ja vastaukset yleisimpiin kysymyksin digihoitopolulta.

Ammattilaisten mielestä polkua käyttävät potilaat ovat paremmin valmistautuneita käynteihin ja omahoitoon, mikä tekee hoitoprosessista sujuvampaa ja tehokkaampaa. Organisaationäkökulmasta polun skaalautuvuus edistää polun käyttöönottoa uusissa yksiköissä.

Polku palvelee yleisintä nivelsairautta potevia

Polku on tärkeä työkalu sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille. Se parantaa hoidon laatua, potilaskokemusta ja resurssien käyttöä. Polku tukee potilaiden aktiivista osallistumista omaan hoitoonsa ja auttaa heitä valmistautumaan paremmin nivelrikon hoitoprosessin eri vaiheisiin.

Polulle on kysyntää, sillä nivelrikko on suomalaisten yleisin nivelsairaus. Pahimmillaan nivelrikon aiheuttama kipu voi merkittävästi rajoittaa liikkumista ja arkea. Jos lonkan tai polven nivelkipu alkaa häiritä päivittäistä elämää edessä voi olla tekonivelleikkaus.

Miten kustannushyötyanalyysit toteutettiin?

Edellisen kerran HUSin digihoitopolkujen taloudellista vaikuttavuutta arvioitiin yhteistyössä tulosyksikköjen, Tietohallinnon ja KPMG:n asiantuntijoiden kanssa vuonna 2023. Vuonna 2024 laadittiin yhteenveto kliinikoiden tähän mennessä tuottamista kustannushyötyanalyyseista. Analyysien pohjalta myös luotiin ennuste koko digihoitopolkuvalikoiman kustannushyödyistä kolmessa eri kategoriassa, potilasohjauksellisissa tieto- ja informaatiopoluissa, digivahvisteisissa hoito-ohjelmissa ja valmennus- ja terapiatyyppisissä poluissa.

Analyysi perustuu HUSin kliinikoiden haastatteluihin, hyötyanalyyseihin sekä lääketieteellisiin artikkeleihin ja julkaisuihin.