Mistä liikunnasta sinä pidät? Rajoittaako sairautesi liikkumista? Joskus diagnoosin saaminen tarkoittaa isoja muutoksia, esimerkiksi luopumista rakkaasta liikuntaharrastuksesta. Luopuminen voi olla kova paikka, mutta onneksi liikuntaa voi harrastaa monella eri tapaa. Kokeilemalla erityyppistä liikuntaa ja eri lajeja, löydät itsellesi sopivimman.
| Liikkuminen vaikuttaa koko kehoon | Liikkuminen on tärkeää ja se vaikuttaa: -
Aineenvaihduntaan. Liikunta lisää energian kulutusta ja parantaa aineenvaihduntaa. Liikkuminen auttaa normaalipainoisena pysymistä.
-
Verenkiertoelimistöön. Liikunta nopeuttaa sydämen sykettä, jolloin veri kiertää lihaksissa ja aivoissa nopeammin. Sydän vahvistuu.
-
Tuki- ja liikuntaelimistöön. Ilman luita ja lihaksia ei voi liikkua. Toisaalta lihakset ja luut vaativat liikkumista pysyäkseen terveinä. Arkinen liikunta (kävely, pportaiden käyttö, siivoaminen, kouluun, työpaikalle tai bussipysäkille käveleminen) tukee terveyttä siinä missä ohjattu treenikin.
-
Psyykkiseen hyvinvointiin. "Terve sielu terveessä ruumiissa" on sanonta, jolla viitataan siihen, että kun pitää huolta kropastaan, niin mielikin pysyy virkeämpänä.
-
Uneen.Oikein harjoitettu liikunta edistää tutkitusti myös unta. Heti urheilemisen jälkeen ei uni tule, joten treenien ja nukkumaan menon välissä tulisi olla ainakin pari tuntia.
|
| Liikkuminen ja liikuntarajoite | Säännöllinen liikkuminen on tärkeää myös niille nuorille, joilla on liikuntarajoitteita. Kuntoutus on tärkeä osa arkea. Mitä enemmän saat arkipuuhiisi kuntoutuksellisia elementtejä, sitä paremmin kuntoutus vaikuttaa. Kysy ohjeita omalta hoitavalta taholtasi, omalta terapeutiltasi tai voit ottaa myös yhteyttä omaan terveyskeskukseesi, oppilaitoksesi terveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoosi. Erilaisia liikuntaryhmiä on eri puolella Suomea. Niitä on saataville eri ikäsille sopivia liikuntalajeja. Ryhmiä on liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille harrastajille ja urheilijoille. Osa erityisnuorista pystyy harrastamaan liikuntaa ihan tavallisissa ryhmissä. Lähde kokeilemaan rohkeasti sinulle mieluista lajia! Erilaiset potilasjärjestöt ja oma kunta voivat järjestää erilaisia liikuntaryhmiä. Oman paikkakuntasi erityisliikuntaseurojen yhteystietoja löydät seuraavasta linkistä: |
| Liikuntaa voi lisätä vähitellen | Joskus sairaus tai elintavat ovat sellaiset, että jo kävely on raskasta. Silloin kunnon kasvattaminen aloitetaan oman lihaskunnon parantamisella. Se tarkoittaa: - Rauhallista lihasten treenausta, alkuun ilman painoja, ja vähitellen lisäämällä painoja. Tämän voi tehdä kotona, vaikka sängyssä, olohuoneessa tai kuntosalilla.
- Vähitellen lihaskunnon kasvaessa voit asettaa itsellesi tavoitteita: rauhallinen kävely − reipas kävely − juoksu.
- Pyöräily, uinti, kävely ja rento lenkkeily ovat mainioita liikuntamuotoja.
|
| Miten voit arvioida itsellesi sopivan liikuntalajin? | Pohdi sopivaa lajia valitessasi seuraavia asioita: - Pystytkö nopeisiin fyysisiin harjoituksiin?
- Tuleeko huono olo kun rasitat itseäsi? Siis epätavallisen huono eli huimaako, oksettaako tai muuten vaan erittäin huono olo? Mitä silloin pitäisi tehdä? Keskustella lääkärin kanssa?
- Pystytkö juoksemaan rappusia ylös ongelmitta vai käveletkö mieluummin, aiheuttavatko rappuset ongelmia?
- Pidätkö kontaktilajeista? Tiedätkö, ovatko ne turvallisia sairautesi kannalta?
- Haluatko harrastaa ohjattua liikuntaa vai liikutko mieluummin omatoimisesti?
|