Mistä liikunnasta sinä pidät? Rajoittaako sairautesi liikkumista? Joskus diagnoosin saaminen voi tarkoittaa suuria muutoksia, kuten luopumista rakkaasta liikuntaharrastuksesta. Luopuminen voi olla vaikeaa, mutta onneksi liikuntaa voi harrastaa monin eri tavoin. Kokeilemalla erilaisia liikuntamuotoja ja lajeja, löydät todennäköisesti itsellesi sopivimman.
Liikunta osana nuoren elämää
Liikunta vaikuttaa yleensä positiivisesti sekä mieleesi että kehoosi. Liikunta voi olla reipasta tai rauhallista, pitkä- tai lyhytkestoista - joka tapauksessa sillä on positiivinen vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi.
Liikkuminen on tärkeää ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia
aineenvaihduntaan. Liikunta lisää energian kulutusta ja parantaa aineenvaihduntaa, mikä auttaa painonhallinnassa.
verenkiertoelimistöön. Liikunta nopeuttaa sydämen sykettä, jolloin veri kiertää lihaksissa ja aivoissa tehokkaammin. Sydän vahvistuu.
tuki- ja liikuntaelimistöön. Lihakset ja luut tarvitsevat liikuntaa pysyäkseen terveinä. Arkinen liikkuminen, kuten kävely, portaiden käyttö, siivoaminen tai matkat kouluun ja töihin tukee terveyttä yhtä hyvin kuin ohjattu treeni.
psyykkiseen hyvinvointiin. Vanha sanonta "Terve sielu terveessä ruumiissa" muistuttaa, että fyysinen kunto vaikuttaa myös mielialaan ja vireystilaan.
uneen. Oikein toteutettu liikunta parantaa myös unta. Urheilun ja nukkumaan menon välissä olisi kuitenkin hyvä olla vähintään pari tuntia, sillä heti treenin jälkeen uni ei yleensä tule helposti.
Säännöllinen liikkuminen on tärkeää myös nuorille, joilla on liikuntarajoitteita ja joilla kuntoutus on tärkeä osa arkea. Mitä enemmän saat arkipuuhiisi kuntoutuksellisia elementtejä, sitä paremmin kuntoutus vaikuttaa.
Kysy ohjeita ja vinkkejä omalta hoitotaholtasi tai fysioterapeutiltasi. Voit myös ottaa yhteyttä terveyskeskukseesi, oppilaitoksesi terveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoosi.
Erilaisia liikuntaryhmiä on tarjolla eri puolilla Suomea. Esimerkiksi monet potilasjärjestöt ja kunnat järjestävät liikuntaryhmiä. Ryhmiä on esimerkiksi liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille harrastajille ja urheilijoille. Osa erityisnuorista pystyy harrastamaan liikuntaa myös tavallisissa ryhmissä.
Lähde rohkeasti kokeilemaan ja etsimään sinulle mieluista lajia!
Joskus sairaus tai elintavat ovat tekevät jo kävelystä raskasta. Silloin kunnon kasvattaminen aloitetaan oman lihaskunnon parantamisella. Se tarkoittaa:
Rauhallista lihaskuntoharjoittelua, aluksi ilman painoja, ja painojen lisäämistä vähitellen. Harjoittelun voi tehdä kotona, vaikka sängyssä tai olohuoneessa tai mennä kuntosalille.
Lihaskunnon vähitellen kasvaessa voit asettaa itsellesi tavoitteita: rauhallinen kävely − reipas kävely − juoksu.
Pyöräily, uinti, kävely ja rento lenkkeily ovat hyviä liikuntamuotoja.
Pohdi sopivaa lajia valitessasi seuraavia asioita:
Pystytkö tekemään nopeita fyysisiä harjoituksia?
Tuleeko sinulle huono olo rasituksen aikana? Eli huimaako, oksettaako tai tunnetko muuten itsesi erittäin huonovointiseksi? Mitä tällöin pitäisi tehdä? Kannattaisiko keskustella lääkärin kanssa?
Pystytkö kävelemään rappuset ylös ongelmitta vai käytätkö mieluummin hissiä? Aiheuttaako rappuset sinulle vaikeuksia?
Pidätkö kontaktilajeista? Tiedätkö, ovatko ne turvallisia sairautesi kannalta?
Haluatko harrastaa ohjattua liikuntaa vai liikutko mieluummin omatoimisesti?
Liikkuminen vaikuttaa koko kehoon
Liikkuminen on tärkeää ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia
aineenvaihduntaan. Liikunta lisää energian kulutusta ja parantaa aineenvaihduntaa, mikä auttaa painonhallinnassa.
verenkiertoelimistöön. Liikunta nopeuttaa sydämen sykettä, jolloin veri kiertää lihaksissa ja aivoissa tehokkaammin. Sydän vahvistuu.
tuki- ja liikuntaelimistöön. Lihakset ja luut tarvitsevat liikuntaa pysyäkseen terveinä. Arkinen liikkuminen, kuten kävely, portaiden käyttö, siivoaminen tai matkat kouluun ja töihin tukee terveyttä yhtä hyvin kuin ohjattu treeni.
psyykkiseen hyvinvointiin. Vanha sanonta "Terve sielu terveessä ruumiissa" muistuttaa, että fyysinen kunto vaikuttaa myös mielialaan ja vireystilaan.
uneen. Oikein toteutettu liikunta parantaa myös unta. Urheilun ja nukkumaan menon välissä olisi kuitenkin hyvä olla vähintään pari tuntia, sillä heti treenin jälkeen uni ei yleensä tule helposti.
Liikkuminen ja liikuntarajoite
Säännöllinen liikkuminen on tärkeää myös nuorille, joilla on liikuntarajoitteita ja joilla kuntoutus on tärkeä osa arkea. Mitä enemmän saat arkipuuhiisi kuntoutuksellisia elementtejä, sitä paremmin kuntoutus vaikuttaa.
Kysy ohjeita ja vinkkejä omalta hoitotaholtasi tai fysioterapeutiltasi. Voit myös ottaa yhteyttä terveyskeskukseesi, oppilaitoksesi terveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoosi.
Liikuntaryhmät ja muut liikuntapalvelut
Erilaisia liikuntaryhmiä on tarjolla eri puolilla Suomea. Esimerkiksi monet potilasjärjestöt ja kunnat järjestävät liikuntaryhmiä. Ryhmiä on esimerkiksi liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille harrastajille ja urheilijoille. Osa erityisnuorista pystyy harrastamaan liikuntaa myös tavallisissa ryhmissä.
Lähde rohkeasti kokeilemaan ja etsimään sinulle mieluista lajia!
Liikuntaa voi lisätä vähitellen
Joskus sairaus tai elintavat ovat tekevät jo kävelystä raskasta. Silloin kunnon kasvattaminen aloitetaan oman lihaskunnon parantamisella. Se tarkoittaa:
Rauhallista lihaskuntoharjoittelua, aluksi ilman painoja, ja painojen lisäämistä vähitellen. Harjoittelun voi tehdä kotona, vaikka sängyssä tai olohuoneessa tai mennä kuntosalille.
Lihaskunnon vähitellen kasvaessa voit asettaa itsellesi tavoitteita: rauhallinen kävely − reipas kävely − juoksu.
Pyöräily, uinti, kävely ja rento lenkkeily ovat hyviä liikuntamuotoja.
Miten voit arvioida itsellesi sopivan liikuntalajin?
Pohdi sopivaa lajia valitessasi seuraavia asioita:
Pystytkö tekemään nopeita fyysisiä harjoituksia?
Tuleeko sinulle huono olo rasituksen aikana? Eli huimaako, oksettaako tai tunnetko muuten itsesi erittäin huonovointiseksi? Mitä tällöin pitäisi tehdä? Kannattaisiko keskustella lääkärin kanssa?
Pystytkö kävelemään rappuset ylös ongelmitta vai käytätkö mieluummin hissiä? Aiheuttaako rappuset sinulle vaikeuksia?
Pidätkö kontaktilajeista? Tiedätkö, ovatko ne turvallisia sairautesi kannalta?
Haluatko harrastaa ohjattua liikuntaa vai liikutko mieluummin omatoimisesti?
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 20.10.2025