Siirry sivun sisältöön

Kun liikunta ei huvita

Kaikille liikunta ei tuota samalla tavalla mielihyvää. Syynä voi olla väärä liikuntamuoto tai geeniperimä. Intoa liikkumiseen voi kuitenkin löytää kokeilemalla erilaisia liikkumisen muotoja.

Julkaistu 4.6.2024 klo 23.00

Toisille ihmisille liikunta tuottaa mielihyvää jo liikkumisen aikana, toisille hyvä olo tulee liikunnan jälkeen. Joillakin liikkuminen ei välttämättä saa aikaan minkäänlaista mielihyvän tunnetta. On arveltu, että osin tähän voisi vaikuttaa geeniperimä, ja sen takia liikunta tuottaa toisille herkemmin nautintoa kuin toisille.

Myös kielteiset aikaisemmat liikuntakokemukset esimerkiksi koululiikuntatunneilta voivat vaikuttaa taustalla, jos liikkuminen ei huvita tai tuntuu vastenmieliseltä. Sinuun on saattanut tarttua ajatus, että et ole liikunnallinen ihminen tai et ole hyvä liikunnassa. Myös liikunnan mieltäminen ensisijaisesti tapana kuluttaa kaloreita tai pudottaa painoa on voinut saada liikkumisen tuntumaan pakkopullalta.

Mitä hyvää liikunta voisi tuoda?

Vaikka et suuresti nauttisi liikkumisesta, saatat silti toivoa liikunnan kuuluvan arkeesi. Onhan liikkumisesta tunnetusti hyötyä sekä fyysiselle että psyykkiselle hyvinvoinnille. Liikunnasta saatava nautinto tai mielihyvä ei onneksi ole välttämättömyys liikunnallisen elämäntavan muodostumiselle.

Luultavasti jokainen tekee säännöllisesti elämässään asioita, joista ei erityisesti nauti, mutta kokee ne tärkeiksi ja tekee sen takia. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi päivittäinen hampaidenpesu tai veroilmoituksen täyttäminen. Liikunnan suhteen voit pohtia, miksi liikkuminen olisi sinulle tärkeää. Mitä säännöllinen liikkuminen tai riittävän hyvä kunto sinulle mahdollistaa?

Itselle mielekäs liikunta jää usein pysyväksi

Liikkumisen ei kuulu tuntua pahalta, mutta mitä jos sen ei joka kerta tarvitsisi tuntua myöskään pelkästään ihanalta? Tuskin mikään harrastus saa meitä hurmokseen joka ikinen kerta. Tulee kertoja, kun lähteminen tai aloittaminen ei huvittaisi, mutta sinnikkäästi kannustamme ja tsemppaamme itseämme. Samalla tavalla voi tehdä myös liikkumaan lähtemisen suhteen!

Liikunta ei aina tuota mielihyvää, mutta mielekäs liikkumismuoto auttaa liikunnan juurtumisessa arkeen. Ehkä juoksulenkkeily ja kuntosaliharjoittelu eivät ole sinua varten, mutta nautit kaupungilla kävelystä tai puutarhatöistä. On lukuisia tapoja liikkua eikä liikkumisen tarvitse olla vain kunnon kohotukseen tähtäävää. Jokaisella meillä on erilaisia tavoitteita ja mieltymyksiä ja niitä kunnioittamalla löytää varmimmin omaan liikkumiseen pysyvyyttä.

Mistä intoa liikkumiseen? Kokeile näitä keinoja:

1. Kokeile eri liikuntamuotoja

Millainen liike tai liikkuminen tuntuu sinusta hyvältä? Kokeile rohkeasti erilaisia liikkumisen muotoja ja intensiteettejä. Joillekin leppoisa liikkuminen tuntuu hyvältä, toisilla vasta kovatehoinen hikiliikunta saa mielihyvähormonit hyrräämään.

2. Hyötyliikunta kunniaan

Liikunta ei tarkoita vain urheiluvaatteissa suoritettua toimintaa, vaan kaikki liike lasketaan. Kulje asiointimatkat tai työmatkat kokonaan tai osittain kävellen tai pyörällä. Ilman varsinaista liikkumaan lähtemistäkin voit liikkua paljon!

3. Löydä muu motivaatio liikkumiseen

Käy luontokohteissa nauttimassa maisemista tai ihaile arkkitehtuuria kaupunkikävelyllä. Vietä aikaa lemmikin tai ystävän kanssa. Nauti omasta ajasta äänikirjaa kuunnellen.

4. Panosta lihaskuntoon

Riittävän hyvä lihaskunto mahdollistaa helpomman ja kivuttomamman liikkumisen. Aloita vahvistamalla lihaksia lihasvoimaharjoittelulla ja siirry vasta sitten kestävyysliikunnan pariin.

5. Aloita pienestä

Jos säännöllinen liikkuminen ei vielä ole osa arkea, on kaikki liike plussaa. Tauota istumista, valitse portaat hissin sijaan tai vie roskat tavallista tiheämmin. Lisää liikettä vähitellen.