Hammashoitoon liittyvä pelko on yleistä. Pelko voi vaikeuttaa hammashoitoon hakeutumista. Hammashoitopelosta kannattaa kertoa jo aikaa varatessa, sillä pelko voidaan ottaa huomioon ja sitä voi lievittää monin tavoin.
Hammashoito voi herättää jännitystä ja muita epämiellyttäviä tunteita. Hammashoitopelkoon voi liittyä sekä kehollisia että psyykkisiä oireita. Oireita voi ilmetä jo ennen hoitokäyntiä tai vasta hoitotilanteessa.
Kehollisia oireita:
sydämen tykytys
hikoilu
vapina
pahoinvointi
huimaus
nopea hengitys
hengenahdistus.
Psyykkisiä oireita:
voimakas ahdistus ennen hammashoitokäyntiä tai sen aikana
univaikeudet ennen sovittua aikaa
paniikkikohtaukset
hoitokäynnin välttely.
Hammashoitopelko voi näkyä esimerkiksi siinä, että hammashoitoon meneminen ahdistaa voimakkaasti. Pelon vuoksi hoitokäyntejä saatetaan välttää kokonaan. Pelko voi johtaa myös ajanvarausten siirtämiseen tai perumiseen. Joskus hammashoitopelko voi johtaa myös suun omahoidon, kuten hampaiden harjaamisen ja hammasvälien puhdistamisen, laiminlyöntiin.
Hammashoitopelolle voi olla monia syitä. Pelkoon voivat vaikuttaa esimerkiksi aiemmat kokemukset hammashoidosta, kivun pelko tai tunne siitä, ettei pysty itse vaikuttamaan hoitotilanteeseen.
Hammashoitopelko voi johtua esimerkiksi
kielteisistä kokemuksista hammashoidosta
kivun pelosta
kontrollin menettämisen tunteesta
omaan suun terveyteen liittyvästä häpeästä tai arvostelluksi tulemisen pelosta.
Hammashoitopelossa elimistö reagoi samalla tavalla kuin muissa uhkaavissa tilanteissa. Pelkoreaktion oireet johtuvat sympaattisen hermoston aktivoitumisesta.
Sykkeen kiihtyminen, lihasjännitys tai vapina, vatsavaivat, suun kuivuminen, keskittymisvaikeudet ja paniikintunne ovat seurausta sympaattisen hermoston aktivoitumisesta.
Kerro hammashoitopelostasi jo aikaa varatessasi. Ensimmäisellä käynnillä voit keskustella ammattilaisen kanssa pelostasi, aiemmista kokemuksistasi ja siitä, mikä voisi helpottaa hoitotilannetta. Hoidossa voidaan edetä rauhallisesti ja pienin askelin.
Hammaslääkärin kanssa voi sopia merkin, esimerkiksi käden nostamisen, jolla pyydät keskeyttämään hoidon.
Hoidossa voidaan käyttää puudutusta kivun ehkäisemiseksi.
Tarvittaessa pelkoa voidaan lievittää esilääkityksellä tai ilokaasulla.
Vaikeassa hammashoitopelossa hoito voidaan joissakin tilanteissa tehdä nukutuksessa.
Monilla klinikoilla on hammaslääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet pelkopotilaisiin ja osaavat huomioida heidän erityistarpeensa.
Hammashoito voidaan aloittaa lyhyellä käynnillä, jolla tutustut hoitotilanteeseen ja sovitte yhdessä hoitajan tai lääkärin kanssa hoidon etenemisestä. Tällaisella käynnillä voidaan esimerkiksi sopia, että vain kurkistetaan suuhun peilin avulla tekemättä mitään muuta.
Voit itse kokeilla keinoja, jotka auttavat rauhoittumaan ennen hammashoitoa ja sen aikana:
kokeile hengitys- tai rentoutusharjoituksia
kokeile tietoisen läsnäolon harjoituksia
keskustele pelosta läheisen tai tarvittaessa ammattilaisen kuten terapeutin kanssa.
Jännittävässä tai pelottavassa tilanteessa sympaattinen hermosto aktivoituu valmiustilaan. Rauhallinen hengitys ja rentoutuminen tukevat puolestaan kehon vastakkaista, rauhoittavaa järjestelmää eli parasympaattista hermostoa. Harjoitusten avulla voi itse auttaa kehoa siirtymään valmiustilasta kohti rauhallisempaa oloa. Oireita ei tarvitse yrittää väkisin poistaa, vaan tavoitteena on opetella keinoja, joiden avulla oireiden kanssa on helpompi olla.
Hengitys- ja rentoutusharjoituksia on monenlaisia. Voit tutustua erilaisiin harjoituksiin ja löytää itsellesi sopivia esimerkiksi Mielenterveystalosta tai Oivamieli-sivulta.
Hammashoitopelko voi näkyä esimerkiksi siinä, että hammashoitoon meneminen ahdistaa voimakkaasti. Pelon vuoksi hoitokäyntejä saatetaan välttää kokonaan. Pelko voi johtaa myös ajanvarausten siirtämiseen tai perumiseen. Joskus hammashoitopelko voi johtaa myös suun omahoidon, kuten hampaiden harjaamisen ja hammasvälien puhdistamisen, laiminlyöntiin.
Hammashoitopelolle voi olla monia syitä. Pelkoon voivat vaikuttaa esimerkiksi aiemmat kokemukset hammashoidosta, kivun pelko tai tunne siitä, ettei pysty itse vaikuttamaan hoitotilanteeseen.
Hammashoitopelko voi johtua esimerkiksi
kielteisistä kokemuksista hammashoidosta
kivun pelosta
kontrollin menettämisen tunteesta
omaan suun terveyteen liittyvästä häpeästä tai arvostelluksi tulemisen pelosta.
Hammashoitopelossa elimistö reagoi samalla tavalla kuin muissa uhkaavissa tilanteissa. Pelkoreaktion oireet johtuvat sympaattisen hermoston aktivoitumisesta.
Sykkeen kiihtyminen, lihasjännitys tai vapina, vatsavaivat, suun kuivuminen, keskittymisvaikeudet ja paniikintunne ovat seurausta sympaattisen hermoston aktivoitumisesta.
Kerro hammashoitopelostasi jo aikaa varatessasi. Ensimmäisellä käynnillä voit keskustella ammattilaisen kanssa pelostasi, aiemmista kokemuksistasi ja siitä, mikä voisi helpottaa hoitotilannetta. Hoidossa voidaan edetä rauhallisesti ja pienin askelin.
Hammaslääkärin kanssa voi sopia merkin, esimerkiksi käden nostamisen, jolla pyydät keskeyttämään hoidon.
Hoidossa voidaan käyttää puudutusta kivun ehkäisemiseksi.
Tarvittaessa pelkoa voidaan lievittää esilääkityksellä tai ilokaasulla.
Vaikeassa hammashoitopelossa hoito voidaan joissakin tilanteissa tehdä nukutuksessa.
Monilla klinikoilla on hammaslääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet pelkopotilaisiin ja osaavat huomioida heidän erityistarpeensa.
Hammashoito voidaan aloittaa lyhyellä käynnillä, jolla tutustut hoitotilanteeseen ja sovitte yhdessä hoitajan tai lääkärin kanssa hoidon etenemisestä. Tällaisella käynnillä voidaan esimerkiksi sopia, että vain kurkistetaan suuhun peilin avulla tekemättä mitään muuta.
Voit itse kokeilla keinoja, jotka auttavat rauhoittumaan ennen hammashoitoa ja sen aikana:
kokeile hengitys- tai rentoutusharjoituksia
kokeile tietoisen läsnäolon harjoituksia
keskustele pelosta läheisen tai tarvittaessa ammattilaisen kuten terapeutin kanssa.
Jännittävässä tai pelottavassa tilanteessa sympaattinen hermosto aktivoituu valmiustilaan. Rauhallinen hengitys ja rentoutuminen tukevat puolestaan kehon vastakkaista, rauhoittavaa järjestelmää eli parasympaattista hermostoa. Harjoitusten avulla voi itse auttaa kehoa siirtymään valmiustilasta kohti rauhallisempaa oloa. Oireita ei tarvitse yrittää väkisin poistaa, vaan tavoitteena on opetella keinoja, joiden avulla oireiden kanssa on helpompi olla.
Hengitys- ja rentoutusharjoituksia on monenlaisia. Voit tutustua erilaisiin harjoituksiin ja löytää itsellesi sopivia esimerkiksi Mielenterveystalosta tai Oivamieli-sivulta.
Tarkistettu 26.10.2026
