Suun perustutkimuksen tekee hammaslääkäri. Karies arvioidaan kliinisesti ja röntgentutkimuksen avulla. Suuhygienisti voi huomata kariesvaurion, kun hän hoitaa suuta, esimerkiksi hammaskiveä poistaessaan. Suuhygienisti voi ehdottaa hammaslääkärissä käyntiä, koska diagnoosien tekeminen on hammaslääkärin vastuulla.
Hammaslääkäri tekee ehkäisevän hoidon suunnitelman ja päättää yksilöllisen tutkimusvälin. Karieshoito on ensisijaisesti ehkäisevää hoitoa. Kun kariesvaurio on todettu, hammaslääkäri ja potilas tekevät yhdessä yksilöllisen karieksen hallintasuunnitelman.
Paikkaushoito on pieni osa karieshoitoa. Jos elintavoissa tai omahoidossa ei tapahdu muutosta parempaan suuntaan, hampaiden reikiintyminen ei todennäköisesti pysähdy ja uusia reikiä tulee etenkin paikkojen ja hampaiden väliin.
Miten karies saadaan hallintaan?
Potilaan terveelliset elämätavat ja hyvä omahoito ovat karieksen hallinnan perusteita. Infografiikassa on esitetty potilaan vastuu ja osuus karieksen hallinnassa.
Karieksen ehkäisyssä on tärkeää:
säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruokavalio
vesi janojuomana
hampaiden huolellinen puhdistus
fluorihammastahnan käyttö kaksi kertaa vuorokaudessa
lasten suojaaminen varhaiselta kariesbakteeri-tartunnalta.