Suun limakalvoilla voi esiintyä erilaisia muutoksia, joista osa voi olla yhteydessä sairauksiin. Suun limakalvojen muutokset ja haavaumat paranevat usein nopeasti.
Seuraavaksi kerrotaan yleisimmistä lasten suun limakalvosairauksista ja -muutoksista.
Lasten suun limakalvosairaudet
Tältä sivulla löydät tietoa yleisimmistä lasten suun limakalvosairauksista ja -muutoksista.
Aftat ovat kivuliaita, usein valkoisen pinnan peittämiä haavaumia suun sisäpinnoilla. Haavaumien lisäksi ei yleensä esiinny muita oireita, kuten kuumetta.
Aftat häviävät itsekseen, mutta tarvittaessa kipua voi lievittää puuduttavilla liuoksilla ja suuvesillä. Apteekista voi tarvittaessa ostaa aftoihin tarkoitettuja geeli- tai suihkevalmisteita, jotka voivat nopeuttaa aftan paranemista.
Hiivatulehdus on yleisin suun tulehduksista. Pienillä lapsilla se esiintyy sammaksena, jota on suun sisäpinnoilla vaaleina täplinä ja peitteinä.
Hiivatulehdus voi tulla lapsen suuhun myös antibioottihoidon seurauksena. Suupieliin aukeavissa haavaumissa on kyseessä useimmiten myös hiivasieni-infektio.
Niukka sammas ei vaadi hoitoa. Itsehoitona voidaan käyttää esimerkiksi sitruunamehua. Lapsen lelut on hyvä puhdistaa ja tutit ja hammasharjat vaihtaa uusiin.
Jos suun vaaleat peitteet eivät häviä itsekseen muutamassa viikossa, eivätkä itsehoitokeinot ole auttaneet, voit olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Tällöin lääkäri voi harkita sienilääkettä, joka annetaan useimmiten paikallishoitona.
Yskänrokko on herpes simplex -viruksen aiheuttama tarttuva tauti. Tauti voi uusiutua helposti, sillä kun virus on kerran päässyt elimistöön, se jää sinne pysyvästi.
Suurimman osan aikaa virus ei aiheuta oireita, mutta se voi aktivoitua esimerkiksi flunssan yhteydessä. Myös auringonvalo ja stressi voivat aiheuttaa taudin puhkeamisen.
Kaikki lapset voivat saada herpestartunnan. Yleisimmin tauti puhkeaa ensimmäisen kerran 3–5 vuoden iässä. Alle 3-vuotiailla lapsilla herpesvirus voi aiheuttaa kuumeisen suutulehduksen.
Orofasiaalinen granulomatoosi (OFG) on suun ja kasvojen alueella esiintyvä tulehdus. Sitä voi esiintyä kaiken ikäisillä, mutta tyypillinen potilas on lapsi tai nuori.
Sen yleisimpiin piirteisiin kuuluvat huulen tai kasvojen alueen turvotus sekä suun sisäiset pehmytkudosten turvotukset, limakalvon mukulakivimäiset tai helttamaiset muutokset ja aftamaiset tai uurteiset haavaumat. Ien voi olla voimakkaan punainen ja turvoksissa. Huuliturvotus on kiinteää ja esiintyy tavallisesti vain ylä- tai alahuulessa.
OFG:n syytä ei tarkkaan tunneta, mutta siihen voi liittyä yhteys suolistosairauksiin. Se voi olla Crohnin taudin ensioire.
OFG:n hoito on yleensä oireenmukaista. Lievät oireet eivät vaadi hoitoa. Osa potilaista hyötyy oireita aiheuttavien ruoka-aineiden välttämisestä. Vaikeimmissa tapauksissa oireita voidaan helpottaa reseptivalmisteilla, joilla hoidetaan paikallisesti suun limakalvoja. Valmisteita käytetään lääkärin tai hammaslääkärin ohjeen mukaan.
On tärkeää huolehtia hyvästä suuhygieniasta ja hampaiden omahoidosta. Plakkiärsytys ja infektiot suussa voivat pahentaa suun oireilua. Hampaat tulee harjata huolellisesti kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla. Hammasharjaksi suositellaan sähköhammasharjaa.
Karttakieli on yleinen hyvänlaatuinen ilmiö, jossa kielen pinta on karttamaisen läiskikäs. Kielen läiskät voivat tyypillisesti vaihtaa paikka. Karttakieli on yleensä oireeton, mutta esimerkiksi jotkin ruoka-aineet voivat aiheuttaa kielessä kirvelyä. Karttakieli voi liittyä johonkin perustautiin, jolloin taudin asianmukainen hoito voi vaikuttaa kielen oireiluun. Karttakieli ei yleensä tarvitse hoitoa.
Mukoseele on liman täyttämä rakkula suun limakalvolla. Se esiintyy tyypillisesti alahuulen sisäpinnalla. Mukoseele syntyy limakalvossa olevan sylkirauhasen tukkeutumisen tai vaurion seurauksena. Pinnalliset limarakkulat kehittyvät nopeasti ja häviävät usein itsekseen päivien tai viikkojen kuluessa. Mikäli mukoseele ei lähde itsestään tai siitä on vaivaa, voidaan se tarvittaessa poistaa kirurgisesti.
Afta
Aftat ovat kivuliaita, usein valkoisen pinnan peittämiä haavaumia suun sisäpinnoilla. Haavaumien lisäksi ei yleensä esiinny muita oireita, kuten kuumetta.
Aftat häviävät itsekseen, mutta tarvittaessa kipua voi lievittää puuduttavilla liuoksilla ja suuvesillä. Apteekista voi tarvittaessa ostaa aftoihin tarkoitettuja geeli- tai suihkevalmisteita, jotka voivat nopeuttaa aftan paranemista.
Hiivatulehdus eli sammas
Hiivatulehdus on yleisin suun tulehduksista. Pienillä lapsilla se esiintyy sammaksena, jota on suun sisäpinnoilla vaaleina täplinä ja peitteinä.
Hiivatulehdus voi tulla lapsen suuhun myös antibioottihoidon seurauksena. Suupieliin aukeavissa haavaumissa on kyseessä useimmiten myös hiivasieni-infektio.
Niukka sammas ei vaadi hoitoa. Itsehoitona voidaan käyttää esimerkiksi sitruunamehua. Lapsen lelut on hyvä puhdistaa ja tutit ja hammasharjat vaihtaa uusiin.
Jos suun vaaleat peitteet eivät häviä itsekseen muutamassa viikossa, eivätkä itsehoitokeinot ole auttaneet, voit olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Tällöin lääkäri voi harkita sienilääkettä, joka annetaan useimmiten paikallishoitona.
Huuliherpes
Yskänrokko on herpes simplex -viruksen aiheuttama tarttuva tauti. Tauti voi uusiutua helposti, sillä kun virus on kerran päässyt elimistöön, se jää sinne pysyvästi.
Suurimman osan aikaa virus ei aiheuta oireita, mutta se voi aktivoitua esimerkiksi flunssan yhteydessä. Myös auringonvalo ja stressi voivat aiheuttaa taudin puhkeamisen.
Kaikki lapset voivat saada herpestartunnan. Yleisimmin tauti puhkeaa ensimmäisen kerran 3–5 vuoden iässä. Alle 3-vuotiailla lapsilla herpesvirus voi aiheuttaa kuumeisen suutulehduksen.
Orofasiaalinen granulomatoosi
Orofasiaalinen granulomatoosi (OFG) on suun ja kasvojen alueella esiintyvä tulehdus. Sitä voi esiintyä kaiken ikäisillä, mutta tyypillinen potilas on lapsi tai nuori.
Sen yleisimpiin piirteisiin kuuluvat huulen tai kasvojen alueen turvotus sekä suun sisäiset pehmytkudosten turvotukset, limakalvon mukulakivimäiset tai helttamaiset muutokset ja aftamaiset tai uurteiset haavaumat. Ien voi olla voimakkaan punainen ja turvoksissa. Huuliturvotus on kiinteää ja esiintyy tavallisesti vain ylä- tai alahuulessa.
OFG:n syytä ei tarkkaan tunneta, mutta siihen voi liittyä yhteys suolistosairauksiin. Se voi olla Crohnin taudin ensioire.
OFG:n hoito on yleensä oireenmukaista. Lievät oireet eivät vaadi hoitoa. Osa potilaista hyötyy oireita aiheuttavien ruoka-aineiden välttämisestä. Vaikeimmissa tapauksissa oireita voidaan helpottaa reseptivalmisteilla, joilla hoidetaan paikallisesti suun limakalvoja. Valmisteita käytetään lääkärin tai hammaslääkärin ohjeen mukaan.
On tärkeää huolehtia hyvästä suuhygieniasta ja hampaiden omahoidosta. Plakkiärsytys ja infektiot suussa voivat pahentaa suun oireilua. Hampaat tulee harjata huolellisesti kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla. Hammasharjaksi suositellaan sähköhammasharjaa.
Karttakieli
Karttakieli on yleinen hyvänlaatuinen ilmiö, jossa kielen pinta on karttamaisen läiskikäs. Kielen läiskät voivat tyypillisesti vaihtaa paikka. Karttakieli on yleensä oireeton, mutta esimerkiksi jotkin ruoka-aineet voivat aiheuttaa kielessä kirvelyä. Karttakieli voi liittyä johonkin perustautiin, jolloin taudin asianmukainen hoito voi vaikuttaa kielen oireiluun. Karttakieli ei yleensä tarvitse hoitoa.
Mukoseele eli suun limakalvon limarakkula
Mukoseele on liman täyttämä rakkula suun limakalvolla. Se esiintyy tyypillisesti alahuulen sisäpinnalla. Mukoseele syntyy limakalvossa olevan sylkirauhasen tukkeutumisen tai vaurion seurauksena. Pinnalliset limarakkulat kehittyvät nopeasti ja häviävät usein itsekseen päivien tai viikkojen kuluessa. Mikäli mukoseele ei lähde itsestään tai siitä on vaivaa, voidaan se tarvittaessa poistaa kirurgisesti.
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 1.6.2026