Jos hampaassa on reikä, hammas voi vihloa kuumalle, kylmälle ja makealle. Myös pureminen voi tuntua kivuliaalta. Lisäksi hampaiden ulkonäkö voi muuttua. Hampaan pinnassa voi olla tummia tai hyvin vaaleita värjäymiä, varsinkin ienrajassa. Karieksen edetessä hampaassa voi näkyä kolo tai siitä voi lohjeta pala pois. Suussa voi olla pahaa makua, joka ei lähde pois hampaita harjaamalla ja hammasvälejä puhdistamalla.
Tietoa hampaiden reikiintymisestä
Hampaiden reikiintyminen eli karies on tauti, jossa hampaan kovakudos vaurioituu.
Alkuvaiheessa karies ei aina aiheuta oireita. Onkin tärkeää, että käyt säännöllisesti hammastarkastuksessa. Jos sinulla on jokin kariekseen viittaavista oireista, kannattaa käydä hammaslääkärillä ja varmistaa, ettei hampaissa ole kariesvaurioita.
Hampaiden reikiintyminen on yksilöllistä. Toisilla ihmisillä hampaat reikiintyvät helposti, kun taas toisilla hampaat eivät reikiinny lainkaan. Todennäköisin syy hampaiden reikiintymiseen on huono suuhygienia. Hampaiden pinnat ovat plakin (biofilmin) peitossa. Napostelu ja runsaasti sokeria sisältävä ruokavalio saavat hampaan pinnalla olevat bakteerit tuottamaan happoja, jotka liuottavat hammasta. Vähäinen syljen eritys vielä lisää reikiintymisriskiä.
Kariesvaurio on yleensä nähtävissä ensin kiilteessä ja sen jälkeen kiilteen alla olevassa hammasluussa eli dentiinissä. Hoitamatta jäänyt karies voi levitä hammasytimeen eli pulpaan asti. Kariesta esiintyy yleisimmin hampaiden purupinnoilla ja hampaiden väleissä. Etenkin iäkkäillä henkilöillä kariesta voi esiintyä juuren pinnalla. Iän myötä ien usein vetäytyy juuren pinnalta eikä enää suojaa juuren pinnan sementtiä. Paljastuneen juuren pinta on herkempi. Se vihloo ja reikiintyy helpommin kuin vahvemmat hampaiden kruunun kiille ja dentiini.
Oheisessa Hammaslääkäriliiton sivustolta otetussa muokatussa kuvassa näkyy, miten karies etenee.
Kun hampaassa on reikä, hammas voi vihloa, särkeä tai tulehtua, jos karies on edennyt pulpaan asti. Tulehduspesäke auttaa pitämään infektion hampaan sisällä ja estää infektion leviämisen lähikudoksiin tai verenkiertoon. Kuitenkin potilaalla, jolla on kohonnut infektioriski, infektio voi levitä herkemmin.
Voiko minulla olla karies?
Alkuvaiheessa karies ei aina aiheuta oireita. Onkin tärkeää, että käyt säännöllisesti hammastarkastuksessa. Jos sinulla on jokin kariekseen viittaavista oireista, kannattaa käydä hammaslääkärillä ja varmistaa, ettei hampaissa ole kariesvaurioita.
Mistä karies johtuu?
Hampaiden reikiintyminen on yksilöllistä. Toisilla ihmisillä hampaat reikiintyvät helposti, kun taas toisilla hampaat eivät reikiinny lainkaan. Todennäköisin syy hampaiden reikiintymiseen on huono suuhygienia. Hampaiden pinnat ovat plakin (biofilmin) peitossa. Napostelu ja runsaasti sokeria sisältävä ruokavalio saavat hampaan pinnalla olevat bakteerit tuottamaan happoja, jotka liuottavat hammasta. Vähäinen syljen eritys vielä lisää reikiintymisriskiä.
Kariesvaurion vaikeusasteet
Kariesvaurio on yleensä nähtävissä ensin kiilteessä ja sen jälkeen kiilteen alla olevassa hammasluussa eli dentiinissä. Hoitamatta jäänyt karies voi levitä hammasytimeen eli pulpaan asti. Kariesta esiintyy yleisimmin hampaiden purupinnoilla ja hampaiden väleissä. Etenkin iäkkäillä henkilöillä kariesta voi esiintyä juuren pinnalla. Iän myötä ien usein vetäytyy juuren pinnalta eikä enää suojaa juuren pinnan sementtiä. Paljastuneen juuren pinta on herkempi. Se vihloo ja reikiintyy helpommin kuin vahvemmat hampaiden kruunun kiille ja dentiini.
Oheisessa Hammaslääkäriliiton sivustolta otetussa muokatussa kuvassa näkyy, miten karies etenee.
Mitä elimistössä tapahtuu, kun minulla on karies?
Kun hampaassa on reikä, hammas voi vihloa, särkeä tai tulehtua, jos karies on edennyt pulpaan asti. Tulehduspesäke auttaa pitämään infektion hampaan sisällä ja estää infektion leviämisen lähikudoksiin tai verenkiertoon. Kuitenkin potilaalla, jolla on kohonnut infektioriski, infektio voi levitä herkemmin.
Tarkistettu 1.6.2026