Oikomishoidon tarpeen arvioi yleensä oikomishoitoon erikoistunut hammaslääkäri. Hoidon tarpeen arvioon ohjaudutaan tyypillisesti toisen hammaslääkärin tai suuhygienistin tekemän alustavan arvion perusteella.
Julkisessa terveydenhuollossa oikomishoidon tarvetta arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamien yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteiden mukaan. Potilaan purenta pisteytetään, jotta saadaan selville, täyttyvätkö hoidon perusteet. Lapsuus- ja nuoruusiässä eli kehittyvän purennan vaiheessa hoitoa tarjotaan (julkisessa terveydenhuollossa?) potilaille, jotka kuuluvat pisteytyksen perusteella luokkiin 8–10, sekä niille luokkaan 7 kuuluville potilaille, joiden purennan (tilanteen?) arvioidaan pahenevan.
Kun purenta on jo kehittynyt, hoitoa tarjotaan julkisessa terveydenhuollossa luokkaan 9–10 kuuluville potilaille sekä niille luokkaan 8 kuuluville potilaille, joiden purennan ennustetaan huonontuvan ajan myötä. Pisteytyksessä ei ole hampaiston tai kasvojen ulkonäköön liittyvää perustetta, vaan pisteytys arvioi vain purennan toimivuutta.
Jos hoidon perusteet eivät täyty, potilas voi halutessaan hakeutua oikomishoitoon yksityiselle palveluntarjoajalle.
Jos epäilet itselläsi tai lapsellasi purentavirhettä, voit ottaa asian esille suun terveydenhuollon määräaikaistarkastuksessa tai varata ajan purennanhoidon arvioon. Yksityiseen oikomishoitoon voi hakeutua oma-aloitteisesti ilman julkisen terveydenhuollon valintaperusteita. Soveltuvuus hoitoon arvioidaan yksilöllisesti vastaanotolla.