Siedätyshoidolla hoidettavia sairauksia ovat allerginen nuha ja silmän allerginen sidekalvotulehdus sekä astma. Lisäksi hoidetaan vaikeaa pistiäisallergiaa. Parhaiten siedätyshoito tehoaa siitepölyallergian aiheuttamiin silmä- ja nenäoireisiin. Hoidon teho on yksilöllinen ja jatkuu yleensä useamman vuoden siedätyksen loppumisen jälkeen.

Siedätyshoidon tyypit

Pistossiedätyksenä Suomessa on käytössä koivu-, timotei- ja pölypunkkisiedätys. Lisäksi voidaan siedättää kissalle, koiralle ja hevoselle. Eläinsiedätystä annetaan julkisessa terveydenhuollossa vain, kun eläimiä on vaikea välttää esimerkiksi ammatin vuoksi. Ampiais- ja mehiläissiedätys annetaan pistoshoitona.

Kielen alle otettavana siedätyksenä on Suomessa saatavilla timotei-heinäseos- ja pölypunkkisiedätys. Suun kautta otettava koivusiedätys on tulossa käyttöön.

Ruoka-ainesiedätys on vielä kokeellista, eikä siihen ole Suomessa markkinoilla kaupallisia valmisteita.

Siedätyshoidon aloitus

Hoidon aloittaa aina siedätyshoitoon perehtynyt lääkäri ja sen toteuttaa siedätyshoitoon koulutettu hoitaja. Siedätyshoidon aloitus on rajattu siihen koulutetulle henkilöstölle, koska mahdollisten hyötyjen ja riskien puntarointi ennen hoidon aloitusta on tärkeää ja haittavaikutukset esiintyvät useimmiten hoidon aloitusvaiheessa. Siedätyshoito aloitetaan tavallisimmin erikoissairaanhoidossa, jonne tullaan lääkärin lähetteellä.

Ennen hoidon aloitusta

Ennen siedätyshoitopäätöstä pyritään haastattelulla varmistamaan, että potilaan oireet yhdistyvät allergeeniin, jolle siedätystä suunnitellaan. Ennen hoidon aloitusta tehdään yleensä allergia- ja astmatutkimuksia. Selvitetään myös, onko allergioiden ja astman lääkehoito ollut riittävällä tasolla.