Pistosreaktiot ja varalääkkeet
Siedätyshoitopistoksille on varustauduttava allergiseen reaktioon erikseen sovituilla lääkärin määräämillä lääkkeillä.
Antihistamiinitabletti otetaan aina ennen pistokselle tuloa.
Tablettikortisonit ovat paikallisen laajemman ihoreaktion varalle.
Tarvittaessa lääkäri määrää adrenaliini-injektorin äkillisen yliherkkyysreaktion (anafylaksian) varalle.
Astmaa sairastavan on huolehdittava säännöllisestä astmalääkityksestä.
Muuta huomioitavaa
Pistospäivänä tulee välttää raskasta liikuntaa, runsasta alkoholin käyttöä, auringossa oleskelua ja saunomista.
Lieväoireinen nuha ei ole este pistokselle. Kuumeisen tulehdustaudin aikana pistossiedätyshoitoa ei anneta.
Antibioottikuurin aikana siedätyshoitopistoksia ei yleensä anneta (poikkeuksena pitkäaikaiset estolääkitykset).
Rokotukset voi ottaa viikko ennen tai viikko siedätyspistoksen jälkeen. Elävien rokotteiden (MPR, vesirokko, keltakuume) kohdalla taukoa tulisi pitää ennen ja jälkeen siedätyspistoksen kaksi viikkoa.
Verta voi luovuttaa aikaisintaan kolmen päivän kuluttua siedätyshoitopistoksesta.
Valohoitoa ei anneta samana päivänä.