Potilaan tullessa ruoka-allergiaepäilyn vuoksi lääkärin vastaanotolle, lääkäri kysyy millaisia oireita, millaisella viiveellä epäillyn ruoan nauttimisen jälkeen oireet tulevat ja toistuvatko oireet aina samaa ruoka-ainetta syödessä. Merkitystä on myös aikaisemmalla allergiahistorialla. Näiden tietojen perusteella on useimmiten mahdollista muodostaa jo melko tarkka käsitys siitä, ovatko potilaan oireet ruoka-allergiasta johtuvia. Verikokeilla tai ihopistokokeilla varmennetaan asia.
Siitepölyallergisilla useat tuoreiden kasvisten ja vihannesten ihopistokokeet antavat positiivisen tuloksen ristireagoinnista johtuen, eikä niitä tarvitse välttää, elleivät ne aiheuta oireita. Epäselvissä tilanteissa ruoka-aineelle voidaan tehdä erilaisia altistuskokeita.
Mikäli ruoka-allergiaa ei tutkimuksissa todeta, ei se välttämättä tarkoita, että potilas ei saisi ruoka-aineesta oireita, vaan kyse on silloin jostain muusta sairaudesta tai yliherkkyydestä.