Nielurisaleikkaus on suhteellisen yleinen leikkaustoimenpide, johon voidaan päätyä, jos potilaalla on toistuvia tai kroonisia nielurisatulehduksia, jotka heikentävät elämänlaatua. Leikkaus tehdään usein lapsille tai nuorille, mutta myös aikuisen potilaan nielurisat voidaan leikata.
HUSin korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla on toteutettu aikuispotilaiden nielurisaleikkausta edeltäviä arviointeja kolmella tavalla:
arvioimalla potilas kasvotusten poliklinikalla
arvioimalla potilas puhelimitse etävastaanotolla
HUS Nielurisa -digihoitopolun avulla.
Digihoitopolulta potilas saa tietoa nielurisatulehduksista ja niiden hoitomahdollisuuksista. Tiedon perusteella potilas päättää, toivooko hän nielurisaleikkausta. Leikkausta toivova potilas saa polulta ohjeet leikkaukseen tuloon ja toipilasaikaan ja täyttää polulla esitietokaavakkeen, jonka pohjalta erikoislääkäri tekee leikkausarvion.
Keväällä 2024 julkaistiin tutkimus, jossa vertailtiin keskenään edellä mainittuja aikuisten potilaiden hoitopolkuja. Vertailussa kiinnitettiin huomiota leikkauskomplikaatioihin sekä poliklinikalle tulevien suunnittelemattomien yhteydenottojen määrään ja syihin.
Tutkimuksen aineisto ja tulokset
Tutkimusaineisto koostui 422 potilaasta, joille tehtiin nielurisaleikkaus HUSin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla elokuun 2020 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Potilaat olivat vähintään 17-vuotiaita, ja heille tehty leikkaus oli suunniteltu. Potilaista kolmannes kävi ennen leikkausta arviossa poliklinikalla, toinen kolmannes arvioitiin puhelimitse etävastaanotolla ja viimeinen kolmannes käytti digihoitopolkua.
Kaikista potilaista 54,3 prosenttia otti yhteyttä poliklinikkaan leikkausta seuraavien 30 päivän aikana. Vähiten yhteydenottoja oli poliklinikalla kasvokkain arvioiduilla potilailla (47,5 prosenttia), mutta ero digihoitopolulla hoidettuihin (53,9 prosenttia) ei ollut merkittävä. Etävastaanotolla arvioiduista potilaista 61,4 prosenttia otti leikkauksen jälkeen yhteyttä klinikalle. Yhteydenottojen yleisimmät syyt olivat leikkausalueen jälkivuoto, akuutti kipu, pahoinvointi, infektioepäily sekä reseptien ja sairauslomatodistuksen kirjoittaminen.
Kun tarkasteltiin koko hoitopolkua eli otettiin huomioon myös ennen leikkausta tapahtuvat yhteydenotot, digihoitopolulla hoidetuilla oli kaikkein vähiten etukäteen suunnittelemattomia yhteydenottoja. Tämä voisi viitata siihen, että potilas saa polulta kattavan leikkaukseen valmistavan tiedon, jolloin mieltä askarruttavia asioita on ennen leikkausta vähemmän kuin muilla hoitopoluilla. Leikkauksen jälkeisenä aikana digihoitopolulla hoidettujen yhteydenottomäärät ovat melko lähellä poliklinikalla arvioitujen yhteydenottomääriä.
Leikkauskomplikaatioiden ja jälkivuotojen profiileissa ei todettu tilastollisesti merkittäviä eroja hoitopolkujen välillä.
Turvallista ja kustannustehokasta hoitoa
Aiemmassa tutkimuksessa HUS Nielurisa -digihoitopolun on todettu tuottavan kustannussäästöjä poliklinikalle ja potilaille verrattuna kahteen muuhun hoitopolkuun. Yhdessä nämä kaksi tutkimusta osoittavat, että digihoitopolku on paitsi taloudellinen myös turvallinen vaihtoehto sekä leikkausta edeltävän että leikkauksen jälkeen tapahtuvan hoidon toteuttamiseen.
- Digihoitopolku on sujuvoittanut potilaiden hoitoa korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla. Klinikan erikoislääkäreiden on mahdollista käsitellä aiempaa suurempi määrä potilaita digihoitopolun kautta, mikä taas vapauttaa resurssia haastavampien potilastapauksien polikliiniseen arviointiin. Hyvällä leikkausta edeltävällä potilasinformaatiolla voidaan välttää epätarkoituksenmukaisia lisäkäyntejä klinikalle, missä digihoitopolku näyttää ainakin osittain onnistuneen, kertoo väitöskirjatutkija Oskari Hakanen Helsingin yliopistosta. Hakanen on yksi tutkimuksen kirjoittajista.
Tutkimusartikkeli “A prospective cohort study: The effects of preoperative E-health on the postoperative course of tonsillectomy patients” julkaistiin American Journal of Otolaryngology–Head and Neck Medicine and Surgery -julkaisussa.