Tilaisuudessa esiteltiin Terveyskylän tarjoamia ratkaisuja hyvinvointialueille hoidon saatavuuteen. 120 digitaalisen terveydenhuollon asiantuntijan joukossa oli sairaanhoitajia, lääkäreitä ja tietohallinnon asiantuntijoita sekä päättäjiä eri puolilta Suomea.
Digihoitopolkujen lisäksi seminaarissa aiheina olivat verkoston voima, tekoälyn mahdollisuudet ja vaikuttavuuden todentaminen.
Kansallinen palliatiivinen digihoitopolku yhtenäistää hoitoa
Digipolkuasiantuntija Johanna Lampinen (HUS) kertoi puheenvuorossaan kansallisesta palliatiivisesta digihoitopolusta.
– Polku tuo tasa-arvoa potilaille: jatkossa palliatiivisen potilaan hoito ei enää vaihtele sen mukaan, millainen on käytössä oleva ammattilaisresurssi omalla paikkakunnalla tai kuinka kaukana palliatiivisen hoidon ammattilaiset potilaasta ovat, Lampinen summaa.
Hanke on saanut alkunsa STM:n aloitteesta: Haluttiin kehittää myös digitaalista palliatiivista hoitoa. Terveyskylän ja DigiFinlandin yhdessä tekemässä esiselvityksessä kuultiin potilaita, omaisia ja kolmatta sektoria. Omapolku todettiin parhaaksi alustaksi digitaaliselle palvelulle ja parhaillaan digihoitopolkua rakennetaan yhdessä HUSin, Diakonia-ammattikorkeakoulun sekä Pirkanmaan, Siun soten ja Soiten hyvinvointialueiden kanssa. Palliatiivisen hoidon ohjausryhmä koordinoi kehitystä.
– Tavoitteena on julkaista polku syksyllä 2024 hyvinvointialueiden käyttöön, Lampinen kertoo.
Katso video:
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen digihoitopolku
Digitaalisten palveluiden kehittämiskoordinaattori Hanna Mikkonen (Pohde) kertoi Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolusta.
– Polku on hyvin vakinaistunut erikoissairaanhoitoon ja nyt on vakiintumassa myös perusterveydenhoitoon. Jos potilas on erikoissairaanhoidossa liitetty polulle, ja hänen hoitonsa siirtyy perusterveydenhoitoon, potilas jatkaa samalla polulla ja hoitovastuu vain vaihtuu.
Polun tavoitteena on sitouttaa potilas omahoitoon ja toteuttaa hoidon arvioita kyselyiden avulla.
– Polku parantaa hoidon saatavuutta: Olemme pystyneet polun avulla vastaamaan kasvavan potilasmäärän tarpeisiin. Hoidon yksilöllisyys toteutuu viestien avulla, Mikkonen kertoo.
Digihoitajien verkostoon kuuluu ammattilaisia sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta. Perehdytys on systemaattista ja oppiminen on molemminpuolista: perusterveydenhuollon hoitajat oppivat erikoissairaanhoidon hoitajilta ja päinvastoin.
Diabetesdigihoitopolku säästää työaikaa
Osastonylilääkäri Satu Vehkavaara (HUS) kertoi Diabetesdigihoitopolun hyödyistä.
– Diabetesdigihoitopolku on vaikuttavaa hoitoa. Erikoissairaanhoidossa hoidettavien diabetespotilaiden määrä on valtava, ja kun hoitovälineet kehittyvät, potilaat tarvitsevat yhä enemmän ohjausta niiden käyttöön. Haasteena on selvitä nykyisellä henkilöstömäärällä.
Uudet diabetespotilaat vaativat paljon ohjausta. Ennen sairaanhoitaja ohjasi jopa kaksi tuntia juuri sairastunutta potilasta, nyt riittää tunti ja loput tiedot potilas lukee Diabetesdigihoitopolulta. Hoitohenkilökunnan ja potilaan aikaa voidaan säästä.
– Kun näin hieno polku ykköstyypin diabeteksen hoitoon on rakennettu, on iso työ saada kliinikot saada kehittämään hoitoa ja ottamaan polku käyttöön, Vehkavaara toteaa.
Nielurisadigihoitopolku kustannustehokas vaihtoehto
Pää- ja kaulakeskuksen erikoissuunnittelija Heidi Delnevo (HUS) kertoi Nielurisadigihoitopolusta. Perinteisessä vastaanottomallissa potilas saa suuren määrän informaatiota leikkaustaan koskien tiiviissä 20 minuutin ajassa. Potilaat ovat ajoittain kokeneet leikkauspäätöksen tekemisen haastavaksi näin lyhyessä ajassa, joten heille varataan uusi aika. Tämä kuormittaa turhaan järjestelmää.
Digihoitopolulla potilas saa tutustua materiaaliin omaan tahtiinsa ja tehdä oman päätöksensä leikkauksesta rauhassa. Nielurisadigihoitopolulla on säästetty lääkäri- ja hoitajaresursseja.
– Meillä tarvitaan yksi hoitaja vähemmän siksi, että potilaat hoidetaan digitaalisesti, Delnevo tiivistää. Delnevon mukaan myös ammattilaisten potilasohjaukseen käyttämä aika on lyhentynyt, sillä digihoitopolulla potilaat saavat kattavan informaation nielurisaleikkauksesta, siihen valmistautumisesta ja leikkauksesta toipumiseen.
Delnevo kertoi myös nielurisadigihoitopolusta julkaistusta tutkimuksesta, jossa vertailtiin eri hoitotyyppien kustannuksia korva-, nenä- ja kurkkutautipotilaille ja ammattilaisille. Tulosten mukaan digihoitopolku oli selvästi etävastaanottoa kustannustehokkaampi vaihtoehto jokaisessa neljässä kategoriassa: kunnalle, poliklinikalle, potilaalle sekä lääkärille. Perinteisen vastaanoton digihoitopolku voitti kolmessa kategoriassa. Tutkimuksen ovat kirjoittaneet lääketieteen kandidaatti Oskari Hakanen Helsingin yliopistosta, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Morag Tolvi HUSista ja tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta.
Katso video:
Päivä toi uusia ideoita osallistujille
Päivän lopuksi yleisöltä kysyttiin mitä ajatuksia/ideoita osallistujat vievät seminaarista mukaan omalle hyvinvointialueelleen.
”Vien omalle hyvinvointialueelleni viestin siitä miten monipuolinen tarjonta Terveyskylässä on ja kuinka laajaa asiakaskuntaa sen avulla pystytään palvelemaan. Tulen korostamaan digipolkujen hyötyjä niin asiakkaalle ja ammattilaiselle”.
”Sain paljon uusia ideoita pth-esh-yhteistyön kehittämiseksi. Esityksissä oli paljon erinomaisia konkreettisia esimerkkejä”
”Digitaaliset palvelut Terveyskylässä ovat yksi hyvä keino kehittää potilaiden myös palvelupolkuja niin, että voimme korvata jotain vanhanaikaista tekemistä digitaalisilla ratkaisuilla.”
”Ajatuksen alueellisesta seminaaripäivästä, jossa jaettaisiin hyviä kokemuksia TK-palveluista ja esiteltäisiin alueen omia digipolkuja laajemmalle yleisölle”.