Siirry sivun sisältöön

Päänsärky ja ravinto – mitä tiedämme tänään?

Viimeaikainen tutkimus osoittaa, miten ravinto, suoliston hyvinvointi ja aivot ovat yhteydessä toisiinsa. Yksittäisten ruokakieltojen sijaan huomio kannattaa kiinnittää ravitsemuksen kokonaisuuteen.

Julkaistu 18.2.2026 klo 10.08

Ravitsemuksen ja päänsäryn välistä yhteyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä. Tutkimusten perusteella päänsärky – erityisesti migreeni – ei yleensä johdu yhdestä ruoka-aineesta, vaan useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Ihmiset reagoivat eri tavoin: joillekin tietyt ruoka-aineet aiheuttavat päänsärkyä, kun taas toisilla samat ruoka-aineet eivät vaikuta lainkaan. Yleisimmin raportoituja ravitsemukseen liittyviä päänsäryn laukaisijoita ovat alkoholi, kahvi, suklaa, kypsytetyt juustot ja nitraatteja sisältävät lihatuotteet sekä epäsäännöllinen ateriarytmi tai paastoaminen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että suurimmalla osalla ihmisistä ruoka ei ole päänsäryn keskeinen syy.

Mikrobiston tasapaino voi vaikuttaa migreeniin

Uusin ja kiinnostavin tutkimussuunta liittyy suoli–aivoakseliin, jolla tarkoitetaan suoliston, hermoston ja immuunijärjestelmän välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmisillä, joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS, keliakia tai helikobakteeri-infektio, on myös migreeni useammin kuin migreeniä esiintyy väestössä keskimäärin.

Uutta on myös havainto siitä, että suoliston mikrobiston tasapainolla voi olla merkitystä migreenin esiintymiseen ja voimakkuuteen. Mikrobistoa voidaan tukea muun muassa

  • lisäämällä ravintokuitujen määrää

  • suosimalla matalamman glykeemisen indeksin ruokavaliota (vähemmän sokeria)

  • huolehtimalla riittävästä D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen saannista

  • käyttämällä probiootteja

  • huolehtimalla painonhallinnasta, mikäli on ylipainoa.

Nämä havainnot eivät tarkoita yhtä kaikille sopivaa ”migreenidieettiä”, vaan korostavat yksilöllistä lähestymistapaa.

Kahvi, alkoholi ja suklaa – vihollisia vai hyödyllisiä?

Uudemmat katsaukset osoittavat, että esimerkiksi kahvilla on kaksijakoinen rooli. Liiallinen käyttö voi pahentaa tai kroonistaa migreeniä, mutta maltillisina annoksina kofeiini voi myös lievittää päänsärkyä ja tehostaa kipulääkkeiden vaikutusta.

Alkoholin vaikutus vaihtelee suuresti. Punaviini on yleisimmin migreeniä aiheuttava alkoholijuoma, mutta vain pieni osa migreeniä sairastavista saa aina päänsäryn alkoholin käytöstä. Alkoholin migreeniä aiheuttavia mekanismeja ei vielä täysin tunneta, mutta neurogeeninen tulehdus ja hermoston välittäjäaineet ovat keskiössä.

Suklaan osalta uutta on ymmärrys siitä, että suklaanhimo voi olla migreenikohtauksen ensioire, ei välttämättä sen syy. Tämä auttaa välttämään turhaa syyllistämistä ja tarpeettomia ruokarajoituksia.

Mitkä ravintotekijät voivat suojata päänsäryltä?

Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että osalla potilaista magnesium, B2-vitamiini ja koentsyymi Q10 voivat auttaa migreenin ehkäisyssä. Lisäksi Välimeren ruokavalio, säännöllinen syöminen, riittävä juominen ja painonhallinta tukevat päänsäryn hallintaa.

Uusin tutkimus siirtää katsetta yksittäisistä ”kielletyistä” ruoista kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. Päänsärky ja ravinto liittyvät toisiinsa monimutkaisesti, ja erityisesti suoliston ja aivojen välinen yhteys on noussut keskiöön. Paras lähestymistapa on kuunnella omaa kehoa, tunnistaa mahdolliset yksilölliset triggerit ja panostaa säännölliseen, monipuoliseen ja suolistoystävälliseen ruokavalioon.