Näkövammaisuus

Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Vaikka ihminen kokisi esimerkiksi arjen askareet hankaliksi heikentyneen näön takia, se ei välttämättä tarkoita, että näkövammaisuuden kriteerit täyttyvät. Virallisen määrityksen näkövammaisuudesta tekee aina silmälääkäri.

​​Kuka on näkövammainen?

​Näkövammaisena pidetään ihmistä, jonka paremman silmän näöntarkkuus on parhaalla käytettävissä olevalla silmä- tai piilolasikorjauksella alle 0,3.​

Näkökentän laajuus on myös tärkeä osa näkökykyä. Jos molempien silmien yhteisen näkökentän laajuus on pienempi kuin 60 astetta, näkövammaisuuden kriteerit täyttyvät, vaikka näöntarkkuus olisi normaali.

Myös henkilöä, jonka näkökyky on heikentynyt muusta syystä yhtä vaikeasti kuin yllä mainituissa tilanteissa, pidetään näkövammaisena. Näkövammaisen henkilön näön haittaluokka on 10 tai enemmän.

Yllä olevat ovat maailman terveysjärjestö WHO:n käyttämät kansainväliset näkövammaisuuden kriteerit, joita myös Suomessa sovelletaan. Meillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää rekisteriä näkövammaisuuden esiintymisestä ja syistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Näkövammaisella henkilöllä on oikeus muun muassa lääkinnälliseen näönkuntoutukseen ja apuvälinepalveluihin näön osalta. Myös eräitä sosiaaliturvaan ja esimerkiksi matkustamiseen liittyviä etuuksia tai alennuksia myönnetään näkövammaisuuden perusteella.

Usein kysytyt kysymykset näkövammaisuudesta

En näe toisella silmälläni mitään. Olenko näkövammainen?

Jos toinen silmäsi on terve, sinua ei pidetä näkövammaisena. Jos näkevässä silmässä on yllä mainittuja näkövammaisuuden kriteerejä lievempi näönalenema, näkövammakriteerit eivät kohdallasi siinäkään tapauksessa täyty.

Silmälasieni voimakkuus on -10 enkä näe mitään ilman laseja. Olenko näkövammainen?

Jos näkö korjaantuu normaaliksi tai paremmaksi kuin 0,3, kun sinulla on silmälasit tai piilolinssit päässä, näkövammakriteerit eivät täyty.

Minulla on silmänpohjarappeuma, jonka vuoksi käyn hoidossa kerran kuussa. Olenko näkövammainen?

Jos näöntarkkuutesi on 0,3 tai parempi, sinua ei pidetä näkövammaisena. Jos hoidosta huolimatta näöntarkkuus on heikentynyt kummassakin silmässä tätä enemmän, näkövammakriteeri täyttyy. (Hoitoa voi silti kannattaa jatkaa!)

En näe lukea silmälaseilla. Olenko näkövammainen?

Tarvitset perusteellisen näön tutkimuksen. Siinä määritetään kokeillen paras taittovirhekorjaus kauas kummallekin silmälle erikseen ja sen jälkeen tarvittavan lähilisän määrä niin että näet lukea esim. sanomalehtitekstiä. Jos näet lukea vain läheltä tavanomaista selvästi voimakkaammalla lähilisällä tai et näe silläkään, näkövammakriteerit saattavat täyttyä lähinäön perusteella.

Joissakin silmäsairauksissa kaukonäöntarkkuus voi olla suhteessa lähinäköä parempi. Myös päinvastoin voi olla. Silti useimmiten näön heikentyessä kaukonäöntarkkuus ja lähinäöntarkkuus tuntuvat suurin piirtein yhtä huonoilta tai hyviltä kumpikin.

Mitä ovat haittaluokka ja haitta-aste? Mistä sellaisen saa?

Haittaluokka ja haitta-aste

Suomessa käytetään haittaluokan määrittämiseen tapaturmavakuutuslain liitteenä olevaa eri sairauksia ja vammoja kuvaavaa haittaluokitusta, joka on alun perin laadittu tapaturmakorvauksen määrittämistä varten. Pieni haittaluokka kuvaa lievää ja suuri haittaluokka vaikeaa vammaa, ja haittaluokan suuruus voi vaihdella välillä 1-20.

Samalle henkilölle voidaan määrittää taulukon avulla yhdestä tai useammasta eri elinjärjestelmästä aiheutuva haittaluokka. Myös pelkän näön suhteen voi tulla kyseeseen usea haittaluokka, esimerkiksi näkökenttäpuutoksesta ja kahtena näkemisestä on kummastakin taulukossa oma haittaluokka. Yksittäisiä haittaluokkia ei lasketa yhteen, vaan monesta asiasta aiheutuva kokonaishaitta arvioidaan, ja se on pienempi kuin haittaluokkien yhteen laskemisen tulos. Ihmisen kokonaishaittaluokka voi olla enintään 20. Täysin sokean muuten terveen ihmisen haittaluokka on 18.

Haitta-aste on sama asia kuin haittaluokka x 5. Haitta-aste ilmoitetaan prosentteina (0-100 %). Henkilön kokonaishaitta-aste ei voi ylittää 100 %:a ja näön haitta-aste voi olla enintään 90 %. Haitta-astetta käytettiin edellisessä tapaturmavakuutuslain haittoja kuvaavassa liitetaulukossa. Nykyisin haittaluokan käyttäminen on tavallisempaa kuin haitta-asteen.

Lue lisää:

Haittaluokitus(finlex.fi, PDF)

Silmälääkäri määrittää haittaluokan ja haitta-asteen

Silmälääkäri määrittää haittaluokan (ja haitta-asteen) pyynnöstäsi sen jälkeen, kun tarpeelliset näkökykyä koskevat tutkimukset on tehty ja mahdollisesti tarvittavat näön parantamiseen tähtäävät hoidot toteutettu. Esimerkiksi kaihin ollessa näön heikkenemisen syynä muuten tervesilmäisellä henkilöllä ei ole mielekästä määrittää haittaluokkaa, joka kaihin hoidon jälkeen olisi vanhentunut tieto. Haittamääritys tehdään tavallisesti vasta, kun haitta arvioidaan todennäköisesti pysyväksi.

Kyseessä on kansallinen tapa määrittää haitan suuruus. Saman tyyppisiä luokituksia on muissakin maissa, mutta haitan määrittämisen perusteet vaihtelevat eikä suoraa vertailua eri maista kotoisin olevien näkövammaisten välillä voi prosenttien perusteella tehdä. Haittaluokkatieto erottelee huonosti vaikeasti ja erittäin vaikeasti näkövammaiset toisistaan, mutta tätä järjestelmää käytämme.

Haitta-aste 80 % ei tarkoita, että näköä on jäljellä enää 20 %.

Mihin haittaluokkaa tai haitta-astetta tarvitaan?

Näkövamman vaikeusaste

Haittaluokkatieto on yksi tapa kuvata näkövamman vaikeusastetta. Näkövammakriteerit täyttävän näkövammaisen henkilön haittaluokka on 10 -18 (haitta-aste 50 – 90 %).

Näkövammaisen muuten terveen ihmisen haittaluokka (haitta-aste) ei nykyisen taulukon mukaan ole koskaan korkeampi kuin 18 (90 %). Ennen vuotta 2010 käytössä olleen haittaluokkataulukon mukaan sokean henkilön näön haitta-aste oli 100 %.

Näkövammaan liittyvät hankaluudet ovat jokaisella omanlaisiaan, vaikka diagnoosi olisi sama. Eri henkilöiden näkövamman ja silmäsairauden vaikeusastetta on työlästä ja tarpeetontakin verrata; yhdellä on vaikeuksia lukea, toisella liikkua, kolmannella oleskella valoisassa jne.

Näkövammaisen sosiaaliturvasta

Haitta-aste (-luokka) tarvitaan esimerkiksi näkövammaiskorttiin, jolla voi osoittaa näkövammaisuuden muun muassa palveluntarjoajalle, joka myöntää alennusta haitan perusteella.

Verottaja voi myöntää invaliditeettivähennyksen hakemuksesta henkilölle, jonka haitta-aste on 30 % tai enemmän. Näön haitan osalta näkövammakriteerin ei siis tarvitse täyttyä, vaan jo lievemmällä näön haitalla voidaan myöntää invaliditeettivähennys.

Kelan 16 vuotta täyttäneen vammaistuen myöntämisen edellytyksiä ja 3-portaisen tuen tasoa arvioidessa käytetään haittaluokkatietoa hyväksi. Kelan alinta vammaistukea voidaan nykyisin joissakin tapauksissa myöntää myös henkilölle, joka ei täytä näkövammakriteeriä (näön haitta-aste jää vähäisemmäksi kuin näkövammakriteeri edellyttää), jos kyseessä on kuitenkin olennainen haitta ja muut tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Kelan vammaistukia ovat myös alle 16-vuotiaan vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki, joiden myöntämiskriteereissä ei edellytetä tietynasteista haittaa, vaan vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa rasitusta, avun tarvetta ja kustannuksia. Nämä kriteerit eivät täyty pelkästään näkövammaisuuden perusteella, mutta voivat näkövammaisen henkilön kohdalla täyttyä.

Vaikeasti näkövammainen henkilö (haittaluokka ≥17) on oikeutettu vammaisen pysäköintilupaan, jota haetaan Trafilta. Ajoneuvoveron perusverosta on mahdollista hakea vapautusta. Näkövamman perusteella voi hakea myös autoveronpalautusta, jos haitta-aste on ≥ 80 %. Jos auto on työn tai opiskelun takia tarpeellinen, haitta-asteen on oltava ≥ 60 %. Näkövammaisen autoa kuljettaa yleensä perheenjäsen.

Vaikeasti näkövammainen henkilö voi olla oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin tai esimerkiksi asunnon valaistusmuutostöihin. Sosiaalitoimi myöntää kriteerit täyttävälle henkilölle palvelut tulotasosta riippumatta. Tietoja näön heikkouden laadusta ja asteesta sekä haittaluokasta käytetään arviota tehtäessä hyväksi.

Näkövammaisten liiton julkaisemasta näkövammaisen palveluoppaasta löydät tietoa sosiaaliturvasta.

Lue lisää:

Nä­kö­vam­mai­sen pal­ve­luo­pas (nkl.fi)



 
Päivitetty  27.3.2019 12.25