Hyljinnän ehkäisy

Kun elin siirretään ihmiseltä toiselle, vastaanottajan elimistö reagoi siirrettyyn elimeen ja käynnistää elimistön puolustusmekanismit. Käynnistyy hyljintäreaktio, joka pyritään estämään hyljinnänestolääkityksellä, jotta uusi elin pysyisi toimintakykyisenä.

​Hyljinnänestolääkitys jatkuu koko loppuelämän. On tärkeää, että lääkkeitä käytetään säännöllisesti ja otetaan joka päivä samaan aikaan.

Jokaisella ihmisellä on peritty ainutlaatuinen kudostyyppi. Elimistön puolustusjärjestelmä pystyy erottamaan elimistön omat solut vieraista soluista, sillä jokaisen solun pinnassa on yksilön oma kudostyyppi ikään kuin henkilötunnuksena. Immuunijärjestelmä reagoi bakteereihin ja viruksiin, mutta myös kasvainsoluihin sekä muiden ihmisten soluihin.

Kun elin siirretään ihmiseltä toiselle, vastaanottajan elimistö kokee siirretyn elimen vieraaksi ja käynnistää immuunijärjestelmän hylkimään elintä. Syntyy hylkimisreaktio. Jotta vieras elin voisi säilyä toimintakelpoisena vastaanottajan elimistössä, immuunijärjestelmän aktivoituminen on estettävä immuunivastetta heikentävillä hyljinnänestolääkkeillä.

Haitarin otsikkotaso2
Hylinnänestolääkitys

Jo leikkauksen aikana aloitetaan hylkimistä ja infektioita estävä lääkitys. Näiden lisäksi aloitetaan muu tarvittava nesteenpoisto-, verenpaine- ja kipulääkitys.

Uusi lääkitys saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, käsien vapinaa ja hikoilua. Painajaiset, mielialan vaihtelut sekä harhat ovat yleisiä, mutta ohimeneviä. Leikkauksesta ja lääkityksestä johtuvia haittavaikutuksia voidaan hoitaa.

Hyljinnänestolääkkeet ovat välttämättömiä siirretyn elimen toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Hyljinnänestolääkitystä on käytettävä koko loppuelämän ajan.

Alkuvaiheessa käytetään yleensä kolmen lääkkeen yhdistelmää: siklosporiini tai takrolimuusi, mykofenolaattimofetiili ja kortisoni. Useamman lääkkeen yhdistelmähoidolla on vähemmän haittavaikutuksia kuin yhden lääkkeen suurella annostuksella.

Hyljinnänestolääkkeiden säännöllisyys ja oikea annostelu ovat elintärkeää. Liian suuret annokset saattavat aiheuttaa haittavaikutuksia ja liian pienet annokset puolestaan lisäävät hylkimisreaktion vaaraa.

Lääkitys suunnitellaan yksilöllisesti, eikä annostusta saa koskaan omatoimisesti muuttaa. Lääkkeet ovat erityiskorvattavia.

Hyvä muistaa lääkityksestä
  • Sairaalassa tehtyä lääkelistaa on noudatettava tarkasti hyljintäsuojan ylläpitämiseksi eikä uusia lääkkeitä saa aloittaa omatoimisesti. Näin vältetään ei-toivotut yhteisvaikutukset.
  • Lääkkeet on säilytettävä huoneenlämmössä ja ne pitää suojata kosteudelta sekä suoralta auringonvalolta.
  • Reseptit uusitaan vastaanottokäyntien yhteydessä, jolloin varmistetaan, että lääkkeitä on riittävästi seuraavaan vastaanottokäyntiin asti.
  • Elinsiirrosta on mainittava, kun käy muun kuin hoitavan lääkärin vastaanotolla.
  • Ennen uuden lääkkeen aloittamista on varmistettava yhteensopivuus hylkimisenestolääkkeiden kanssa.
  • Kerro lääkärillesi, jos uusia haittavaikutuksia ilmenee.
  • Älä käytä reseptivapaita lääkkeitä keskustelematta lääkärin kanssa.
  • Luontaistuotteita ei saa käyttää, koska niillä voi olla yllättäviä yhteisvaikutuksia hylkimisenestolääkkeiden kanssa. Jos lääkkeen pitoisuus veressä laskee, hyljinnän riski kasvaa.
  • Lääkkeiden imeytymisen ollessa epävarmaa oksentelusta tai ripulista johtuen otetaan yhteyttä hoitavaan yksikköön. Lääkeainepitoisuuksia seurataan tarvittaessa useammin.
  • Jos hylkimisenestolääkkeiden ottaminen unohtuu, annoksen voi ottaa heti, kun huomaa unohduksen. Jos asia huomataan vasta kun pitäisi ottaa seuraava annos, otetaan annos normaalisti ja jatketaan lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan.
  • Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, jos otat vahingossa tuplalääkityksen tai lääkehoitoon liittyy muita kysymyksiä.
Hyljinnän seuranta

Sydänlihasbiopsia

Sydänlihasbiopsioilla (EMB, endomyokardiaalibiopsia) tutkitaan, esiintyykö sydänsiirteessä hyljintää. Sydänlihasbiopsioita tehdään alkuvaiheessa kaikille Meilahden sairaalan sydäntutkimusosastolla. Ensimmäinen biopsia otetaan jo noin 2 viikon kuluttua leikkauksesta ja ensimmäisen vuoden aikana näytteitä otetaan useasti.

Toimenpide tehdään röntgentutkimuspöydällä. Kaulan alue pestään ja potilas peitellään steriilein liinoin. Kaulalaskimoon asetetaan sisäänviejäholkki, jonka kautta ohjataan sydämeen koepalapihti. Pihdillä otetaan tarvittava määrä koepaloja kammioväliseinästä. Toimenpide kestää noin 30 minuuttia.

Toimenpiteen jälkeen punktiokohtaa tulee seurata. Punktiokohdan päälle laitetaan pieni haavataitos. Toimenpiteen jälkeen voi syödä ja liikkua normaalisti.

Biopsiavastaus saadaan usein parin päivän sisällä toimenpiteestä. Vastauksen perusteella suunnitellaan lääkkeiden annostukset ja seuraavan sydänlihasbiopsian ajankohta.​

 

Kyllä

Päivitetty  20.9.2019