Hyljinnän ehkäisy

Elimistön hyljintäreaktio on luonnollinen elimistön reaktio vierasta kudosta kohtaan. Jotta siirretty elin pysyisi toimintakykyisenä, aloitetaan hyljinnänestolääkitys. Hyljinnänestolääkityksellä vaimennetaan elimistön puolustusreaktiota.

Elimistö näkee siirtokeuhkot elimistölle vieraana kudoksena, jolloin käynnistyy puolustusreaktio. Jotta siirtokeuhkot pysyisivät toimintakykyisinä, elimistön puolustusjärjestelmää pitää alentaa hyljinnänestolääkityksellä.

Haitarin otsikkotaso2
Hyljinnänestolääkitys

Nykyisin yleisimmin käytössä on kolmen lääkkeen yhdistelmä: siklosporiini tai takrolimuusi, mykofenolaattimofetiili ja kortisoni. Useamman lääkkeen yhdistelmähoidolla on vähemmän haittavaikutuksia kuin yhden lääkkeen suurella annostuksella.

Hyljinnänestolääkityksen säännöllisyys ja oikea annostelu ovat elintärkeää. Liian suuret annokset saattavat aiheuttaa haittavaikutuksia ja liian pienet annokset puolestaan lisäävät hylkimisreaktion vaaraa.

Keuhkot ovat jatkuvassa yhteydessä ympäröivään ilmaan ja sen mukanaan kuljettamiin bakteereihin ja viruksiin. Keuhkojen limakalvoille ilmaantuvat virukset ja bakteerit voivat aiheuttaa infektion, mutta ne voivat myös voimistaa luonnollista puolustuskykyä ja käynnistää hyljintäreaktion. Kortisoni vaimentaa tätä yleistä tulehdustilaa.

Hyljinnänestolääkitys on elinikäinen ja erityiskorvattava. Lääkkeet tulee ottaa säännöllisesti joka päivä samaan aikaan. Lääkitys suunnitellaan yksilöllisesti eikä annostusta saa koskaan omatoimisesti muuttaa.

Hyvä muistaa lääkityksestä
  • Sairaalassa tehtyä lääkelistaa on noudatettava tarkasti hyljintäsuojan ylläpitämiseksi, eikä uusia lääkkeitä saa aloittaa omatoimisesti. Näin vältetään ei-toivotut yhteisvaikutukset.
  • Lääkkeet on säilytettävä huoneenlämmössä ja ne pitää suojata kosteudelta sekä suoralta auringonvalolta.
  • Reseptit uusitaan vastaanottokäyntien yhteydessä, jolloin varmistetaan, että lääkkeitä on riittävästi seuraavaan vastaanottokäyntiin asti.
  • Keuhkonsiirrosta on mainittava, kun käy muun kuin hoitavan lääkärin vastaanotolla.
  • Ennen uuden lääkkeen aloittamista on varmistettava yhteensopivuus hyljinnänestolääkkeiden kanssa.

Kerro lääkärillesi, jos uusia haittavaikutuksia ilmenee.

  • Reseptivapaita lääkkeitä ei saa käyttää keskustelematta lääkärin kanssa.
  • Luontaistuotteita ei saa käyttää, koska niillä voi olla yllättäviä yhteisvaikutuksia hyljinnänestolääkkeiden kanssa. Jos lääkkeen pitoisuus veressä laskee, hyljinnän riski kasvaa.
  • Lääkkeiden imeytymisen ollessa epävarmaa oksentelusta tai ripulista johtuen, otetaan yhteyttä hoitavaan yksikköön. Lääkeainepitoisuuksia seurataan tarvittaessa useammin.
  • Jos hyljinnänestolääkkeiden ottaminen unohtuu, annoksen voi ottaa heti, kun huomaa unohduksen. Jos asia huomataan vasta kun pitäisi ottaa seuraava annos, otetaan annos normaalisti ja jatketaan lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan.
  • Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, jos otat vahingossa tuplalääkityksen tai lääkehoitoon liittyy muita kysymyksiä.
Hyljinnän seuranta

Transbronkiaalibiopsia

Transbronkiaalibiopsioilla (TBB) seurataan keuhkonsiirtoleikkauksen jälkeistä mahdollista hyljintää ja tulehduksia. Näytteet (koepalat) otetaan keuhkoputkentähystyksen yhteydessä Meilahden sairaalassa. Toimenpiteessä otetaan myös infektionäytteitä. Ensimmäiset biopsiat otetaan yleensä kuukauden kuluttua leikkauksesta. Ensimmäisen vuoden ajan keuhkoputken tähystys tehdään nukutuksessa. Tämän jälkeen toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa.

Toimenpiteen jälkeen otetaan keuhkoröntgenkuva. Kotiutua voi muutaman tunnin kuluttua toimenpiteestä. Juominen on mahdollista 2 tuntia ja syöminen 4 tuntia toimenpiteen jälkeen.

Biopsiavastaus saadaan yleensä vuorokauden kuluessa toimenpiteestä. Vastauksen perusteella suunnitellaan hyljinnänestolääkkeiden annostus ja seuraavan transbronkiaalibiopsian ajankohta.

 

Kyllä

Päivitetty  20.9.2019