Sydänsairauksien parempi ennaltaehkäisy, kehittyneet lääke- ja laitehoidot sekä sydänkirurgia ovat siirtäneet vaikean vajaatoiminnan ilmenemistä entistä vanhempiin ikäluokkiin.
Sepelvaltimotaudin osuus vaikean sydämen vajaatoiminnan syynä onkin vähentynyt, ja nykyään yleisimpiä sydänsiirtojen syitä ovat sydänlihasta ohentavat ja laajentavat sydänlihassairaudet.
Sydänsiirrolla on mahdollisuus parantaa potilaan elämänlaatua ja toimintakykyä.
Sydänsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty Suomessa Husiin, missä ne aloitettiin vuonna 1985. Viime vuosina Husissa on tehty keskimäärin 16-25 sydänsiirtoa vuosittain, mutta tarve olisi noin 25 - 35 sydänsiirrolle. Lapsipotilaiden sydänsiirrot tehdään Lasten- ja nuorten sairaalassa.
| Siirtoarvio | Sopivan siirtoajankohdan arvioiminen on vaikea tehtävä: optimaalisena ajankohtana pidetään ajanjaksoa, jolloin sydämen toiminta on peruuttamattomasti ja vaikea-asteisesti heikentynyt, mutta sydämen alentuneesta toimintakyvystä ei ole vielä aiheutunut pysyviä munuaisten, maksan ja keuhkojen toimintahäiriöitä eikä potilaalle ole kehittynyt merkittävää lihaskatoa.
|
| Sydänsiirron esteet | Sydänsiirron esteitä ovat alkoholi- tai huumeriippuvuus, tupakointi, lääkkeiden väärinkäyttö, kyvyttömyys huolehtia itsestään, epävakaa psyykkinen sairaus ja huono hoitomyöntyvyys. Muita vasta-aiheita ovat korkea ikä (70 vuotta), hiljattain sairastettu syöpä, vaikeat infektiot, peruuttamaton maksan vajaatoiminta ja korkea keuhkoverenkierron vastus. |
| Tulokset | HUSin sydänsiirtotoiminta on nykyään hyvin vakiintunutta, ja tulokset ovat kansainvälisesti erinomaiset. Noin 90 prosenttia potilaista on elossa vuoden kuluttua siirrosta ja 85 prosenttia viiden vuoden kuluttua. Elämänlaatu sydänsiirron jälkeen on samalla tasolla kuin keskivertoväestön. |