Päänahan kutina
Kutina määritellään haluksi raapia tai ainakin hieraista kutiavaa aluetta. Useimmiten kutiavan alueen raapiminen tapahtuu huomaamatta. Kutina muuttuu häiritseväksi, kun se vaikeuttaa uneen pääsyä, herättää yöllä tai valveilla ollessa pakottaa kynsimään voimakkaasti. Päänahan kutinaa voi aiheuttaa muun muassa pään hilseily, joka on useimmiten merkki tali-ihottumasta, eli päänahan iho on tulehtunut. Muita syitä päänahan ihotulehdukseen on atooppinen ihottuma, psoriasis, ruusufinni, krooninen karvatuppitulehdus ja hiuspohjan silsa. Päänahan kutinaa aiheuttaa myös hiuksissa asuva päätäi, joka puree ihmistä hiuspohjaan.
Toimi näin eri tilanteissa:
Hoida kotona, jos:
Hilseilyä ja päänähän kutinaa voi hoitaa itse apteekista ilman reseptiä saatavalla hilseshampoolla. Apteekkihenkilökunta auttaa oikean tuotteen valinnassa. Täitartunnasta johtuvaan päänahan kutinaan löydät itsehoito-ohjeen alla olevasta linkistä.
Ota yhteyttä, jos:
Ota yhteyttä oman terveysasemasi kiirevastaanotolle tai jos terveysasemasi on kiinni, Päivystysapu 116117 palveluun, jos
päänahkaan ilmestyy raju rupinen tai rakkulainen ihotulehdus
päänahan ihotulehduksen vuoksi on kuumetta
Yhteydenotto muissa tapauksissa:
Muissa tapauksissa voit odottaa oman terveysaseman avautumista ennen yhteydenottoa. Tutustu itsehoito-ohjeisiin odottaessasi.
Hätätapaus - soita 112, jos:
Hätänumeroon soitetaan henkeä uhkaavissa tilanteissa. Päänahan kutina ei ole henkeä uhkaava.
Hyödyllistä tietoa aiheesta:
Jäikö jokin asia mietityttämään?
Jos toimintaohjeesta ei ollut sinulle riittävästi apua tai tarvitset tarkemman arvion tilanteestasi, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi hoidon tarpeen arviointia varten. Jos oma terveysasemasi on kiinni, ota yhteyttä Päivystysapuun 116117. Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita hätänumeroon 112.
SOITA 116117Päivystysapu 116117 palvelun toimivuuden omalla alueellasi voit tarkistaa 116117.fi verkkopalvelusta:116117.fi
Mikä Päivystyshelppi on?
Päivystyshelpin avulla voit helposti ja nopeasti etsiä omaan vaivaasi sopivaa toimintaohjetta. Toimintaohje sisältää tietoa ja ohjeistuksen siitä mihin ja milloin sinun tulisi olla yhteydessä vaivan hoitamiseksi. Ellei vaiva vaadi yhteydenottoa omalle terveysasemalle tai päivystykseen, saat toimintaohjeessa neuvoja itsehoitoon ja oireiden seurantaan. Päivystyshelpissä on yli 130 toimintaohjetta.
