Päivystyksessä potilasta hoitava moniammatillinen työryhmä koostuu lääkäreistä, sairaanhoitajista, lääkintävahtimestareista, lähihoitajista ja osastosihteereistä. Päivystyksessä hoitoon ja sen toteutukseen voi osallistua myös muita ammattilaisia, kuten farmaseutti, välinehuoltaja, laitoshuoltaja ja potilaskuljettaja. Usein päivystyksessä työskentelee myös vartijoita.
Kuka minua päivystyksessä hoitaa?
Päivystyksessä hoitaa moniammatillinen henkilöstö.
Päivystyksissä työskentelee useimmiten usean erikoisalan lääkäreitä. Lääkärin tehtäviin kuuluu potilaan sairauden tunnistaminen ja annettavasta hoidosta päättäminen. Oikean diagnoosin tekemiseksi lääkäri haastattelee ja havainnoi potilasta sekä tekee erilaisia tutkimuksia. Lääkäriltä vaaditaan päivystyksessä vastuullisuutta, korkeaa osaamista, vuorovaikutustaitoja, luottamuksellisuutta ja stressinsietokykyä. Osa lääkärin työajasta myös päivystyksessä kuluu kirjallisten töiden, kuten potilaskertomuksen tai tutkimuslähetteiden laadintaan.
Lääkärit valmistuvat yliopistosta lääketieteen lisensiaateiksi (ylempi korkeakoulututkinto). Myös loppuvaiheen lääketieteen opiskelijat, kandidaatit voivat hoitaa potilaita.
Lääkäreille myönnetään tutkinnon suorittamisen perusteella laillistus, jonka nojalla heillä on oikeus harjoittaa ammattiaan itsenäisesti.
Suurin osa päivystyksen hoitajista on sairaanhoitajia. Riippuen päivystyksestä, joukosta voi löytyä myös esimerkiksi terveydenhoitajia, kätilöitä, leikkaus- ja anestesiahoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, ensihoitajia tai tehohoitajia.
Sairaanhoitajan tehtäviin päivystyksessä kuuluu muun muassa hoidon tarpeen arvio, hoidolliset ja lääkinnälliset tehtävät sekä opetus ja ohjaus.
Osa hoitajista toimii vastaavina hoitajina, jolloin he ilta- ja yöaikaan vastaavat päivystyksen toiminnasta ja toimivat työvuoronsa asiantuntijahoitajina.
Sairaanhoitajat ovat ammattikorkeakoulusta (alempi korkeakoulututkinto) valmistuvia hoitotyön ammattilaisia. Osalla sairaanhoitajista voi olla myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Sairaanhoitajat ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Lähihoitajilla ja lääkintävahtimestareilla voi olla päivystyksessä omia erityistehtäviä, kuten esimerkiksi kipsaaminen. Osa heistä voi olla työpaikkakoulutettuja lääkkeen antoon. He osallistuvat päivystykselliseen hoitotyöhön samoin kuin sairaanhoitajat.
Nykyiset lähihoitajat suorittavat toisen asteen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, joko ammatillisena perustutkintona tai näyttötutkintona.
Lääkintävahtimestareilla ja lähihoitajilla on nimikesuojattu ammattinimike.
Useimmissa päivystyksissä työskentelee hoitohenkilöstön lisäksi osastosihteereitä. Sihteerien toimenkuvaan kuuluu potilasasiakirjahallinto sekä laaja lainsäädännön ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien tuntemus. Heidän tehtävänään ovat useat erilaiset tietohallinnolliset tehtävät aina potilaan sisään kirjaamisesta puheluihin vastaamiseen ja potilaspapereiden ja lähetteiden käsittelyyn sekä toimistotarvikkeiden tilaukseen. Työnkuva tällä moniosaajalla vaihtelee päivystyksestä riippuen.
Osastosihteerillä voi olla sosiaali- ja terveysalan tai muun alan perustutkinto ja osalla on esimerkiksi sihteerin ammattitutkinto.
Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja toimivat päivystyksessä hoitohenkilöstön lähiesimiehinä. Osastonhoitaja on osaston hallinnollinen johtaja, joka vastaa työyksikön töiden sujuvuudesta sekä henkilöstön osaamisesta ja riittävyydestä edistäen näin potilaan laadukasta ja turvallista hoitoa.
Apulaisosastonhoitaja vastaa usein päivystyksen päivittäisen toiminnan koordinoinnista. Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja vastaavat yhdessä yksikön toiminnan kehittämisestä ja henkilöstön hyvinvoinnista.
Osastonhoitajalla ja apulaisosastonhoitajalla on usein terveydenhuoltoalan tutkinnon lisäksi hallinnollista koulutustaustaa. He voivat olla yliopistossa maisteritutkinnon tai ammattikorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita tai heillä on muuta lyhyempikestoista esimieskoulutusta takanaan.
Osassa suurimmista päivystyksissä työskentelee farmaseutti. Farmaseutin tehtävänä voi olla esimerkiksi lääketilausten tekeminen sekä lääkehuoneiden ja -kaappien sisällöstä huolehtiminen. Joissakin päivystyksissä farmaseutti tapaa myös potilaita varmistaen esimerkiksi kotilääkitysten oikeellisuuden.
Farmaseutit ovat suorittaneet farmaseutin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto.
Farmaseutit ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Laitoshuoltaja huolehtii päivystyksissä erilaisista puhtaanapitotehtävistä ja riippuen päivystyspisteestä myös aterioiden jakelusta ja tarjoilusta. Laitoshuoltajan tehtäviin kuuluu tilojen siivous, tekstiilien puhtaanapito ja huolto sekä hoitovälineiden huolto. Tehtävät vaihtelevat työpisteittäin.
Laitoshuoltajalla on usein laitoshuoltajan ammattitutkinto. Tutkinto ei ole terveydenhuoltoalan ammattitutkinto.
Osassa päivystyksissä on potilaskuljettajia siirtämässä potilaita tutkimuksiin ja osastoille. Potilaskuljettaja huolehtii potilaasta siirron aikana ja avustaa tarvittaessa siirtymissä tutkimuksiin tai osastolle lähdettäessä tai sieltä palattaessa.
Potilaskuljettajilta ei vaadita terveydenhuoltoalan koulutusta.
Päivystyksissä työskentelee usein myös vartijoita tai järjestyksenvalvojia. Heidän tehtävänään on turvata henkilöstön, potilaiden ja muiden tiloissa asioivien henkilöiden turvallisuus sekä vartioida kiinteistöjä. He tukevat toiminnallaan hoitotyötä ja sen häiriöttömyyttä.
Sairaaloissa toimivat vartijat ovat saaneet yleensä vartijan tai järjestyksenvalvojan koulutuksen.
Lääkärit
Päivystyksissä työskentelee useimmiten usean erikoisalan lääkäreitä. Lääkärin tehtäviin kuuluu potilaan sairauden tunnistaminen ja annettavasta hoidosta päättäminen. Oikean diagnoosin tekemiseksi lääkäri haastattelee ja havainnoi potilasta sekä tekee erilaisia tutkimuksia. Lääkäriltä vaaditaan päivystyksessä vastuullisuutta, korkeaa osaamista, vuorovaikutustaitoja, luottamuksellisuutta ja stressinsietokykyä. Osa lääkärin työajasta myös päivystyksessä kuluu kirjallisten töiden, kuten potilaskertomuksen tai tutkimuslähetteiden laadintaan.
Lääkärit valmistuvat yliopistosta lääketieteen lisensiaateiksi (ylempi korkeakoulututkinto). Myös loppuvaiheen lääketieteen opiskelijat, kandidaatit voivat hoitaa potilaita.
Lääkäreille myönnetään tutkinnon suorittamisen perusteella laillistus, jonka nojalla heillä on oikeus harjoittaa ammattiaan itsenäisesti.
Sairaanhoitajat
Suurin osa päivystyksen hoitajista on sairaanhoitajia. Riippuen päivystyksestä, joukosta voi löytyä myös esimerkiksi terveydenhoitajia, kätilöitä, leikkaus- ja anestesiahoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, ensihoitajia tai tehohoitajia.
Sairaanhoitajan tehtäviin päivystyksessä kuuluu muun muassa hoidon tarpeen arvio, hoidolliset ja lääkinnälliset tehtävät sekä opetus ja ohjaus.
Osa hoitajista toimii vastaavina hoitajina, jolloin he ilta- ja yöaikaan vastaavat päivystyksen toiminnasta ja toimivat työvuoronsa asiantuntijahoitajina.
Sairaanhoitajat ovat ammattikorkeakoulusta (alempi korkeakoulututkinto) valmistuvia hoitotyön ammattilaisia. Osalla sairaanhoitajista voi olla myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Sairaanhoitajat ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Lähihoitajat ja lääkintävahtimestarit
Lähihoitajilla ja lääkintävahtimestareilla voi olla päivystyksessä omia erityistehtäviä, kuten esimerkiksi kipsaaminen. Osa heistä voi olla työpaikkakoulutettuja lääkkeen antoon. He osallistuvat päivystykselliseen hoitotyöhön samoin kuin sairaanhoitajat.
Nykyiset lähihoitajat suorittavat toisen asteen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, joko ammatillisena perustutkintona tai näyttötutkintona.
Lääkintävahtimestareilla ja lähihoitajilla on nimikesuojattu ammattinimike.
Osastosihteeri
Useimmissa päivystyksissä työskentelee hoitohenkilöstön lisäksi osastosihteereitä. Sihteerien toimenkuvaan kuuluu potilasasiakirjahallinto sekä laaja lainsäädännön ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien tuntemus. Heidän tehtävänään ovat useat erilaiset tietohallinnolliset tehtävät aina potilaan sisään kirjaamisesta puheluihin vastaamiseen ja potilaspapereiden ja lähetteiden käsittelyyn sekä toimistotarvikkeiden tilaukseen. Työnkuva tällä moniosaajalla vaihtelee päivystyksestä riippuen.
Osastosihteerillä voi olla sosiaali- ja terveysalan tai muun alan perustutkinto ja osalla on esimerkiksi sihteerin ammattitutkinto.
Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja
Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja toimivat päivystyksessä hoitohenkilöstön lähiesimiehinä. Osastonhoitaja on osaston hallinnollinen johtaja, joka vastaa työyksikön töiden sujuvuudesta sekä henkilöstön osaamisesta ja riittävyydestä edistäen näin potilaan laadukasta ja turvallista hoitoa.
Apulaisosastonhoitaja vastaa usein päivystyksen päivittäisen toiminnan koordinoinnista. Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja vastaavat yhdessä yksikön toiminnan kehittämisestä ja henkilöstön hyvinvoinnista.
Osastonhoitajalla ja apulaisosastonhoitajalla on usein terveydenhuoltoalan tutkinnon lisäksi hallinnollista koulutustaustaa. He voivat olla yliopistossa maisteritutkinnon tai ammattikorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita tai heillä on muuta lyhyempikestoista esimieskoulutusta takanaan.
Farmaseutti
Osassa suurimmista päivystyksissä työskentelee farmaseutti. Farmaseutin tehtävänä voi olla esimerkiksi lääketilausten tekeminen sekä lääkehuoneiden ja -kaappien sisällöstä huolehtiminen. Joissakin päivystyksissä farmaseutti tapaa myös potilaita varmistaen esimerkiksi kotilääkitysten oikeellisuuden.
Farmaseutit ovat suorittaneet farmaseutin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto.
Farmaseutit ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Laitoshuoltaja, sairaala-apulainen
Laitoshuoltaja huolehtii päivystyksissä erilaisista puhtaanapitotehtävistä ja riippuen päivystyspisteestä myös aterioiden jakelusta ja tarjoilusta. Laitoshuoltajan tehtäviin kuuluu tilojen siivous, tekstiilien puhtaanapito ja huolto sekä hoitovälineiden huolto. Tehtävät vaihtelevat työpisteittäin.
Laitoshuoltajalla on usein laitoshuoltajan ammattitutkinto. Tutkinto ei ole terveydenhuoltoalan ammattitutkinto.
Potilaskuljettaja
Osassa päivystyksissä on potilaskuljettajia siirtämässä potilaita tutkimuksiin ja osastoille. Potilaskuljettaja huolehtii potilaasta siirron aikana ja avustaa tarvittaessa siirtymissä tutkimuksiin tai osastolle lähdettäessä tai sieltä palattaessa.
Potilaskuljettajilta ei vaadita terveydenhuoltoalan koulutusta.
Vartija, järjestyksenvalvoja
Päivystyksissä työskentelee usein myös vartijoita tai järjestyksenvalvojia. Heidän tehtävänään on turvata henkilöstön, potilaiden ja muiden tiloissa asioivien henkilöiden turvallisuus sekä vartioida kiinteistöjä. He tukevat toiminnallaan hoitotyötä ja sen häiriöttömyyttä.
Sairaaloissa toimivat vartijat ovat saaneet yleensä vartijan tai järjestyksenvalvojan koulutuksen.
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 24.10.2025