Mikko nousee ylös sängystä. Yöllä alkanut ja koko ajan paheneva vatsakipu ei anna rauhaa. Itsehoitolääkkeistä ei ole apua, ja olo on tukala. Mikko soittaa päivystykselliseen terveysneuvontaan ja saa ohjeen hakeutua päivystykseen tutkittavaksi.
Mikko pysäköi autonsa sairaalan pysäköintialueelle ja astuu sisään päivystykseen. Ilmoittautumisautomaatti antaa hänelle vuoronumeron 112. Istuessaan alas Mikko huomaa numeroiden taululla vaihtuvan. "Viisi asiakasta ennen minua", hän ajattelee.
Mikko katselee ympärilleen. Päivystyksessä näyttää kiireiseltä, mutta jono hoidon tarpeen arvioon etenee tasaisesti. Onneksi vatsakipu tuntuu helpottavan hetkeksi. Taululle ilmestyy vuoronumero 112. Mikko nousee ylös tuolilta. Vastaanottohuoneen ovella häntä on vastassa hyväntuulinen siniseen työasuun pukeutunut sairaanhoitaja. "Hei, olen sairaanhoitaja Seija. Käyhän peremmälle!", reipas sairaanhoitaja sanoo Mikolle. Mikko istuutuu huoneessa olevalle tuolille. Sairaanhoitaja pyytää Mikkoa kertomaan tarkemmin vatsakivustaan ja tiedustelee vatsan toimintaan ja virtsaamiseen liittyviä asioita sekä perussairauksia, lääkityksiä ja allergioita. Mikko pyrkii kertomaan voinnistaan mahdollisimman tarkasti. "Onko sinulla ollut kivun lisäksi muita oireita, kuten kuumetta, oksentelua tai ripulia?", Seija kysyy. Haastattelun jälkeen Seija toteaa, että oireiden ja voinnin perusteella päivystykselliset tutkimukset ovat tarpeen. Mikko kirjataan sisään päivystykseen ja hänen yhteystietonsa tarkastetaan. Ranteeseen kiinnitetään potilasranneke, jossa on Mikon nimi ja henkilötunnus. Sairaanhoitajaa varmistaa, että Mikko jaksaa odottaa vuoroaan istuen ja ohjaa hänet viereiseen odotusaulaan.
Vointisi vaikuttaa nyt rauhalliselta ja kipu on helpottanut. Voit turvallisesti odotella hoidon aloitusta. Kerrothan heti, jos vointisi huononee tai kipu pahenee uudelleen, sairaanhoitaja pyytää.
Tutkimuksia ja toimenpiteitä
Käytävällä kulkee ihmisiä edestakaisin. Hetken kuluttua Mikkoa kutsutaan taas. Tällä kertaa eri sairaanhoitaja pyytää hänet tutkimushuoneeseen ja esittelee itsensä Sannaksi. "Istuhan alas. Voit laittaa takkisi tuohon", Sanna kehoittaa Mikkoa osoittaen seinällä olevaa naulakkoa. Sanna kyselee Mikon vatsakivusta ja aikaisemmista sairauksista. Haastattelun jälkeen hän mittaa Mikon verenpaineen, sykkeen ja lämmön. Sanna pyytää Mikkoa käymään makuulle ja riisumaan ylävartalonsa sydänfilmin ottamista varten. Mittauksissa ei löydy mitään hälyttävää.
Tarvitsetko kipulääkettä? Lääkärin vastaanotolle pääsemiseen saattaa mennä hetki, Sanna toteaa.
" Nyt tuntuu siltä, että en tarvitse", Mikko sanoo, sillä kipu ei tunnu tällä hetkellä niin voimakkaana. Sanna muistuttaa, että Mikko voi pyytää lääkettä myöhemmin, jos tilanne muuttuu. "Ethän syö tai juo mitään ennen kuin pääset lääkärin vastaanotolle", Sanna ohjeistaa ja neuvoo Mikolle reitin laboratorioon veri- ja virtsanäytteen ottamista varten.
Opasteita seuraten Mikko löytää perille näytteenottoon. Jonoa ei ole ja hetken odottelun jälkeen hänet kutsutaan sisään näytteenottohuoneeseen. Näytteenottaja ohjaa hänet istumaan alas näytteenottotuoliin ja asettaa käden alle tyynyn tukemaan asentoa. Paidan hiha kääritään ylös ja kyynärtaipeen iho puhdistetaan. Mikkoa hirvittää. Edellisellä kerralla näytteen saamiseksi tarvittiin useita yrityksiä ja hän inhoaa neuloja. Näytteenottajan rauhallisuus kuitenkin tarttuu Mikkoon ja hän rentoutuu. Näytteenotto onnistuu yhdellä pistolla. Jätettyään vielä saamiensa ohjeiden mukaisen virtsanäytteen, Mikko palaa takaisin samaan odotusaulaan, josta oli lähtenytkin.
Mikko selailee lehteä aikansa kuluksi. Jostain kauempaa kuuluu lapsen itkua. Hänen vieressään istuva vanha mies huokailee silmät kiinni ja nojaa päätään seinään. Hetken kuluttua Sanna kulkee odotusaulan läpi ja pysähtyy juttelemaan miehelle: "Minkälainen olosi on? Näytät voipuneelta." Pian Sanna ja mies poistuvat aulasta yhdessä kauempana sijaitsevaan seurantatilaan.
Mikko tuntee, kuinka vatsakipu voimistuu ja vilkaisee kelloaan. Näytteenottaja oli sanonut, että vastaukset valmistuisivat parissa tunnissa. Nyt oli kulunut vasta tunti. Hän pysäyttää ohi kävelevän sairaanhoitajan. "Hei, minua pyydettiin kertomaan hoitajalle, jos vointini huononee. Kipu tuntuu taas tosi voimakkaana", Mikko kertoo kivusta ähkäisten. Sairaanhoitaja pyytää hänet mukaansa ja osoittaa vuodepaikan. Hoitaja varmistaa vielä, ettei hänellä ole lääkeaineallergioita ja kiiruhtaa kohti kansliaa. Palatessaan hoitaja tuo mukanaan kipulääkkeen ja kertoo, etteivät tulokset ole vielä valmiita. Mikko ottaa lääkkeen vastaan ja on tyytyväinen, kun saa jäädä vuoteelle odottamaan. Hoitaja mittaa verenpaineen ja sykkeen.
Mittaukset ovat kaikki kunnossa, ei hätää. Jonon pitäisi nyt edetä hieman ripeämmin. Meillä on ollut kiirettä moottoritiellä sattuneen onnettomuuden vuoksi, mutta nyt näyttäisi taas rauhoittuvan, sairaanhoitaja juttelee .
Mikko sulkee silmänsä hetkeksi ja torkahtaa. Hän havahtuu siihen, että häntä puhutellaan. "Moi Mikko, olen päivystävä lääkäri Jani", valkoiseen takkiin pukeutunut lääkäri tervehtii ja pyytää Mikon mukaansa kauempana käytävällä olevaan vastaanottohuoneeseen. Mikko muistaa nähneensä aulassa julisteen, jossa kehotettiin välttämään kättelemistä, etteivät virukset leviäisi. Hän istuu alas vastaanottohuoneen tuolille. Jani pyytää häntä kertomaan oireista ja esittää tarkentavia kysymyksiä. Seuraavaksi Jani kehottaa Mikkoa siirtymään tutkimuspöydälle ja painelee hänen vatsaansa. Tutkittuaan Mikkoa aikansa, Jani kertoo Mikon tulehdusarvojen olevan koholla. Vatsakivun syyn selvittämiseksi täytyisi tehdä vielä päivystyksellinen vatsan ultraäänitutkimus. Mikko kertoo, että vatsakipu on voimistunut eikä hän ole pystynyt syömään mitään eilisen jälkeen.
Aloitetaan sinulle suonensisäinen nesteytys ja pyydän Sannaa antamaan sinulle lisää kipulääkettä. Kyllä se tästä helpottuu. Jatketaan sitten, kun olet käynyt ultraäänitutkimuksessa, Jani sanoo.
Odottavan aika on pitkä
Mikko palaa takaisin vuoteelle ja asettuu makuulle. Sanna saapuu hetken kuluttua ja aloittaa valmistelut nesteytystä ja kipulääkkeen antamista varten. Mikko pitää urheasti kätensä paikoillaan Sannan pistäessä verisuonikanyyliä Mikon kämmenselkään. Onneksi toimenpide on nopeasti ohi. Sanna mittaa taas verenpaineen ja sykkeen ja annostelee kipulääkkeen kanyyliin. Mikko vilkaisee ylös sängyn päätyyn. Kirkasta nestettä tippuu hiljalleen ja olo tuntuu hieman paremmalta. "Pääsisinpä pian ultraäänitutkimukseen", hän ajattelee.
Pitkältä tuntuneen odottelun jälkeen potilaskuljettaja saapuu viemään Mikon ultraäänitutkimukseen. Tutkimus tehdään röntgenosastolla. Röntgenlääkäri tutkii hänen vatsaansa ultraäänilaitteella hämärässä huoneessa ja puhuu hiljaa jotain, mitä Mikko ei ymmärrä. Tutkimuksen jälkeen hänet kuljetetaan takaisin päivystykseen.
Potilaat seurantatilassa vaihtuvat, ja Sanna ja muut hoitajat kurkistavat aika ajoin verhojen välistä tiedustellen Mikon ja muiden potilaiden vointia. Ulkopuolella olevasta käytävästä kuuluu Janin ääni tämän kutsuessa jälleen uutta potilasta sisään. Sanna saapuu vaihtamaan tyhjentyneen nestepussin uuteen ja Mikko havahtuu katsomaan kelloa. Hän on ollut päivystyksessä jo tunteja. Aika tuntuu pitkältä ja hän ihmettelee asiaa Sannalle.
Odotusaika tuntuu varmasti pitkältä. Sinusta on kuitenkin otettu aika paljon tutkimuksia ja vointisi kehittymistä on seurattu. Onko kipulääkkeistä ja nesteytyksestä ollut apua? , Sanna tiedustelee.
Mikko kertoo olonsa olevan jo parempi. "Röntgenosastolla on pitänyt kiirettä, mutta eiköhän röntgenlausunto valmistu ihan pian. Malta vielä hetki odottaa", Sanna sanoo ennen kuin poistuu paikalta toisen potilaan luokse.
Oireille löytyy selitys
Ikuisuudelta tuntuneen odotuksen jälkeen Jani saapuu kertomaan ultraäänitutkimuksen tuloksista. Tutkimuksissa on selvinnyt, että Mikon suolistossa on merkkejä divertikuliitista eli paksusuolessa olevien umpipussien tulehduksesta ja sen vuoksi myös hänen tulehdusarvonsa ovat koholla. Tulehdus ei kuitenkaan ole kovin vakava, ja Mikko pääsee kotiin. Hoidoksi riittää tässä vaiheessa suun kautta otettavat antibiootit ja kipulääkitys. Jani ojentaa Mikolle nipun papereita, toivottaa hyvää jatkoa ja muistuttaa, että ellei vointi korjaannu lääkkeillä muutamassa päivässä, täytyy hänen hakeutua uudelleen hoitoon. Sanna saapuu poistaman verisuonikanyylin ja varmistaa vielä, ettei Mikolle jäänyt mitään epäselvyyksiä hoito-ohjeisiin liittyen.
Sinulle määrätyistä lääkkeistä on tehty sähköinen resepti ja voit hakea lääkkeet mistä tahansa apteekista. Jos vointisi menee huonommaksi, ole uudelleen yhteydessä. Voit vaikka soittaa siihen samaan terveysneuvontaan, johon soitit ennen päivystykseen lähtemistä, Sanna ohjeistaa.
Mikko suuntaa ulos päivystyksestä ja on tyytyväinen, että vatsakivun syy selvisi yhdellä käynnillä. Jos hän voisi jotain päivystyskäynnistään muuttaa niin sen, ettei tarvitsisi odottaa. "Ei päivystyksessä vietetyt neljä tuntia ihan turhia olleet, mutta odottaessa aika tuntuu aina niin pitkältä", Mikko ajattelee astellessaan autoaan kohti.