Neurologisessa sairaudessa fysioterapiatarpeen tunnistaminen, fysioterapian ajoittaminen ja suunnitelmallinen toteuttaminen on keskeinen osa sairauden hyvää, käypää hoitoa. Fysioterapian tavoitteena on tukea sairastunutta säilyttämään itsenäisyytensä, riippumattomuutensa ja elämänpiirinsä huolimatta sairauden mahdollisesti aiheuttamista pysyvistä ja etenevistä toimintarajoitteista. Fysioterapian keinoin pyritään vahvistamaan sairastuneen selviytymistä omassa arjessaan sekä turvaamaan täysivaltainen osallistuminen.
Fysioterapiaa suunniteltaessa kuntoutujan ja lähipiirin aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen laadittuihin suunnitelmiin on ensiarvoisen tärkeää. Sairauden diagnoosi sinänsä ei määritä kuntoutuksen tarvetta tai sisältöä. Harvinaisen neurologisen sairauden kuntoutuksessa pätevät samat mahdollisuudet ja lait kuin muissakin neurologisissa sairauksissa.
Erilaiset sairaudet aiheuttavat erilaisia oireita, oireet voivat ilmaantua eri-ikäisinä ja niissä on myös yksilöllistä vaihtelua. Harvinaisissa lihassairauksissa oireet, oireiden eteneminen ja se mitä haittoja ne tuottavat toimintakykyyn vaihtelevat. Oireita voivat olla esimerkiksi tasapainovaikeus, kävelyvaikeus, lihasheikkous, koordinaatiovaikeudet, jäykkyys, hengitysvajaus tai kipu.
| Toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen tukena | Fysioterapeutti arvioi yhdessä kuntoutujan kanssa toimintakykyä arjessa. Kuntoutumisen lähtökohtana ovat kuntoutujan omat voimavarat ja elämänpiiri. Kuntoutujan toimintakyvyn ja siinä tapahtuvien muutosten säännönmukainen arviointi toimii päätöksenteon tukena. Fysioterapeutin arvioinnissa käytetään haastattelua, havainnointia sekä liikunta- ja toimintakyvyn mittareita, esimerkiksi kävelytestejä, lihasvoima- ja tasapainotestejä. Kuntoutujan toimintakyvyn arvioinnin perusteella laaditaan kuntoutussuunnitelma yhdessä kuntoutujan sekä tarvittaessa omaisen kanssa. Fysioterapiaan kuuluu myös apuvälinetarpeen arviointi. Hitaasti etenevissä neuromuskulaarisairauksissa pyritään työkyvyn ylläpitämiseen, sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen sekä itsenäisen selviytymisen ja liikuntakyvyn säilymiseen. Äkillisesti alkaneissa neuromuskulaarisairauksissa tavoitteena on että, kuntoutuja oppii uudelleen hallitsemaan menetettyjä taitoja sekä tarvittaessa korvaavia ja soveltavia toimintatapoja. |
| Lapsen toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen tukena | Neuromuskulaaritautia sairastavan pienen lapsen liikunnallinen kehitys voi poiketa terveen lapsen kehityksestä. Fysioterapeutti arvioi lapsen motorista kehitystä sekä liikkumis- ja toimintakykyä yhdessä vanhempien ja lähipiirin kanssa. Lapsi saattaa tarvita apuvälineitä jo pienenä esimerkiksi istuma-asennon hallintaan, jotta voi harjoitella leluihin tarttumista itsenäisesti. Lasten ja nuorten on tärkeää päästä osallistumaan ikätasoisesti arkeen; leikkeihin, kouluun ja harrastuksiin. |
| Fysioterapian toteutuminen | Erikoissairaanhoidossa fysioterapeutti arvioi yhdessä kuntoutujan ja lähipiirin kanssa fysioterapian tarpeen. Ensisijaisesti fysioterapian järjestämisen vastuu on kotikunnan terveydenhuollolla. Toissijainen vastuu on erikoissairaanhoidolla. Alle 65-vuotiaan vaikeavammaisen henkilön lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on Kelalla. Jos heikentynyt tasapaino tai jalkojen lihasten heikkous estää kävelemisen, mahdollistavat apuvälineet itsenäisen liikkumisen ja laajentavat liikuntaharrastusmahdollisuuksia. Apuvälineet voivat helpottaa myös käsien käyttöä, kommunikointia ja arkiaskareita. Sopivien apuvälineiden, kuten pyörätuolin tai rannetuen hankinnassa saat ohjausta terveydenhuollon ammattilaisilta. Tutustu erilaisiin apuvälineisiin ja niiden hankintaan ja käyttöön: Joihinkin lihassairauksiin kuuluu hengityslihasten heikkenemistä, jolloin hengitystoiminnot huomioidaan fysioterapiassa osana ohjausta ja harjoittelua. Harjoittelussa voidaan käyttää erilaisia hengitysfysioterapian keinoja ja harjoitusvälineitä. Lue näistä lisää: |