Miksi selkäni on kipeä?

Selkäkipu on hyvin yleinen vaiva. Joka kymmenes suomalainen aikuinen kärsii pitkäaikaisesta selkäkivusta. Viimeisen kuukauden aikana selkäkivusta on kärsinyt yli kolmannes täysi-ikäisistä.

Selkäsairauksille voi altistaa usea eri tekijä:

  • perinnölliset tekijät,
  • fyysisesti kuormittava työ, johon liittyy toistuvaa nostamista, hankalia työasentoja ja selän altistumista tärinälle,
  • pitkäaikainen istuminen,
  • tupakointi,
  • lihavuus.

Psykososiaaliset tekijät, esimerkiksi stressi tai kuormittava elämäntilanne, vaikuttavat puolestaan siihen, miten koemme kivun.

Omilla elämäntavoilla voimme sekä parantaa selän hyvinvointia, että lisätä riskiä sen kipeytymiselle. Säännöllisellä fyysisellä harjoittelulla voidaan vähentää selkäkivun uusiutumista.

Alle kuusi viikkoa kestänyt selkäkipu on usein hyvänlaatuinen ja paranee tavallisesti ilman hoitotoimenpiteitä. Selkäkivun tarkempaa syytä ei silloin myöskään tarvitse selvittää, ellei ole aihetta epäillä vakavaa tai erityistä hoitoa vaativaa sairautta.

Erityistä hoitoa vaativa selkävaiva on alle kymmenellä prosentilla selkäpotilaista. Tähän ryhmään kuuluvat vakavat sairaudet, hermojuurten toimintahäiriöt, selkärankareuma ja oireileva nikamasiirtymä.

Valtaosa alaselkäkivuista on niin sanottua epäspesifiä alaselkäkipua, jolle ei tiedetä tarkkaa syytä. Epäspesifin selkäkivun ennuste on silti hyvä. Hoitotulos paranee entisestään, kun harjoittelu kohdennetaan oikein.

 
 

Testaa tietosi selkäkipuun liittyvistä myyteistä

 

Kyllä

Päivitetty  15.8.2018