Silmän väriainekuvaus

Silmän väriainekuvaus antaa lisätietoa silmän verisuonten tilasta.

​​​​

Väriainekuvauksella tärkeää lisät​​ietoa

Silmän väriainekuvauksissa (FAG eli fluoreskeiiniangiografia ja ICG eli indosyaniiniangiografia) selvitetään verisuonten rakenteita ja toimintaa. Väriainekuvauksessa potilaan käsivarteen laitettavan kanyylin avulla ruiskutetaan väriainetta verisuonistoon. Väri kulkeutuu verenkierron mukana silmänpohjan pieniinkin verisuoniin, jotka eivät välttämättä näy kliinisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen aikana silmänpohjista otetaan runsaasti valokuvia.

Silmänpohjan väriainekuvausta varten mustuaiset laajennetaan, jotta kuvan laatu olisi mahdollisimman hyvä. Mustuaista laajentavat silmätipat voivat sumentaa lähinäköä ja heikentää ajonäköä, joten käynnillä on turvallisinta on käyttää julkisia kulkuneuvoja.

Tutkimu​kseen valmistautuminen

Ennen kuvausta saa syödä ja ottaa muut lääkkeet normaalisti, lukuun ottamatta mahdollisia mustuaista supistavia silmätippoja. Astma, sydänvika, yliherkkyydet (mm. jodi- tai väriaineallergia) ja ihottumat tulee mainita ennen tutkimusta.

Tutkimuskäyntiin kannattaa varata 1-2 tuntia. Neulanpistoa lukuun ottamatta tutkimus on kivuton. Pienelle osalle potilaista fluoreskeiiniväriaine voi aiheuttaa hetkellisen huonovointisuuden.

Tutkimuksen jälkeen

Tutkimuksessa käytetty väriaine fluoreskeiini poistuu kehosta munuaisten kautta ja voi muuttaa virtsan tummemmaksi muutaman vuorokauden ajaksi. Iho ja limakalvot voivat värjäytyä hiukan kellertäviksi muutamaksi tunniksi. Erilaiset veren ja virtsan laboratoriokokeet voivat olla epäluotettavia muutaman vuorokauden ajan. Indosyaniinivihreä poistuu kehosta maksan kautta, eikä siitä koidu yleensä jälkioireita.

väriainekuvaus; silmänpohja; silmätutkimus; fluoreskeiini; silmänpohjakuva; varjoainetutkimus

Kyllä

Päivitetty  26.11.2019