Lapsen glaukooman oireet
Pienen lapsen silmän rakenteet ovat joustavia ja kohonneen silmänpaineen seurauksena silmän seinämä venyy.
Tämä aiheuttaa vauvaikäisellä tyypillisiä oireita: silmän koon suurenemista, valonarkuutta, vetistystä, sarveiskalvon samentumista ja joskus kipua.
Leikki-ikäisen ja sitä vanhemman lapsen glaukooma muistuttaa enemmän aikuisen glaukoomaa ja on usein oireeton, jolloin se havaitaan vain silmälääkärin tutkimuksessa.
Lapsen glaukooman toteaminen
Glaukooma todetaan silmälääkärin vastaanotolla.
Pienen lapsen glaukooman toteaminen edellyttää tietoa silmänpaineesta, silmän koosta ja silmänpohjassa olevan näköhermon nystyn rakenteesta.
Tarpeelliset tutkimukset eivät aina onnistu vastaanotolla, jolloin tutkimuksia tehdään yleisanestesiassa eli nukutuksessa. Ikätasoa korkeampi silmänpaine ja suurempi silmä yhdessä näköhermon nystyn ja kudosten venymiseen liittyvien rakennemuutosten kanssa viittaavat glaukoomaan.
Näköhermon nystyn ja verkkokalvon hermosäiekerroksen kuvauksilla voidaan osoittaa hermokudosvaurio. Leikki-ikäinen ja sitä vanhempi lapsi alkaa jo suoriutua kuvauksista. Kouluiässä lapsi jaksaa keskittyä jo niin kauan, jotta voidaan tehdä myös näkökenttätutkimus. Näkökenttätutkimuksessa voidaan todeta glaukoomalle tyypillisiä näkökenttäpuutoksia.
Glaukooma voi liittyä erilaisiin silmän kehityshäiriöihin ja silmäsairauksiin, kuten tuliluomeen tai pitkäaikaiseen värikalvon tulehdukseen. Näissä säännöllinen silmänpaineen seuranta on tarpeen, jotta glaukooma todetaan ja hoito aloitetaan ajoissa.