Tästä osiosta löydät tietoa kriisireaktion vaiheista, sopeutumisesta muuttuneeseen elämäntilanteeseen, sairauden mukanaan tuomista muutoksista sekä läheisen tuen merkityksestä sairastuneelle.
Tieto läheisen sairaudesta herättää usein tunteita niin sairastuneessa kuin läheisissäkin. Sopeutuminen sairauteen on saattanut alkaa jo ennen kuin sille on saatu vielä virallista vahvistusta tai diagnoosiakaan. Ennen diagnoosia väsymys, särky tai muut oireet on voitu sivuuttaa ja perustella esimerkiksi elämäntilanteella. Sairaus on kuitenkin jo ehtinyt vaikuttaa lähipiiriin. Kun sairaus lopulta saa vahvistuksen, voi se olla järkytys koko lähipiirille, tai toisaalta tiedon vahvistuminen voi tuntua helpotukselta – sairaudella on vihdoin nimi ja hoitosuunnitelma. Sairaus voi iskeä myös äkillisesti ja yllättäen.
Sairastuminen, sen tuomat muutokset ja huoli läheisestä voivat aiheuttaa psyykkisen kriisireaktion. Toisaalta lisääntynyt tieto tilanteesta voi auttaa käsittelemään tunteita ja ajatuksia, ja sopeutuminen tilanteeseen voi alkaa. Tämä osio keskittyy läheisen sairastumisen mukanaan tuomiin muutoksiin.
|
Mikä on kriisireaktio?
Kriisireaktio on tapa reagoida yllättäviin ja järkyttäviin tilanteisiin. |
|
Miten voin varautua yllättäviin tilanteisiin?
Äkillisiin tilanteisiin voi yrittää varautua jo etukäteen. |
|
Miten sopeutuminen muuttuneeseen tilanteeseen tapahtuu?
Sopeutumisprosessit ovat yksilöllisiä ja etenevät omaa tahtiaan. |
|
Läheinen on tärkeä tuki sairastuneelle
Läheisiltä saatu tuki on korvaamatonta. |
|
Muutoksia arjessa
Sairauden myötä esimerkiksi arjen vastuualueissa voi tapahtua muutoksia. |
|
Miten jatkan elämää?
Elämä jatkuu myös sairastumisen jälkeen. |