Normaalisti veri kulkee laskimoissa ainoastaan ylöspäin, kohti sydäntä. Aina laskimot eivät kuitenkaan toimi normaalisti ja veri pääsee valumaan takaisin kohti varpaita. Silloin puhutaan laskimoiden vajaatoiminnasta.
Laskimoiden vajaatoiminta on yleisempää naisilla kuin miehillä, esimerkiksi alkuraskauteen liittyvät hormonimuutokset altistavat sille.
Oireet vaihtelevat puhtaasti kosmeettisista haitoista, kuten suonten korostumisesta iholla, harvinaisempiin säärihaavoihin. Laskimovajaatoimintaa voi esiintyä joko toisessa jalassa tai molemmissa ja sen oireita ovat:
- suonikohjut
- luutasuonet eli pienten pintalaskimoiden korostuminen
- turvotus
- ihomuutokset
- haavat
Miksi laskimovajaatoimintaa syntyy?
Aina syytä suonikohjuille ei löydetä. Mutta ainakin seuraavat seikat heikentävät laskimoiden verenvirtausta ja voivat siten altistaa kohjuille:
-
Laskimoläppien viallinen toiminta. Laskimot eivät sulkeudu kunnolla ja veri valuu kohti varpaita. Tavallisesti laskimoläpät estävät verta virtaamasta alaspäin, mutta esimerkiksi sairastettu veritulppa voi vahingoittaa laskimoläppiä.
-
Laskimo on saattanut venyä normaalia laajemmaksi, jolloin veri pääsee valumaan kohti varpaita. On mahdollista, että laskimoiden venyvyydessä on synnynnäistä vaihtelua.
Myös näiden asioiden uskotaan vaikuttavan laskimovajaatoiminnan syntyyn ja siten suonikohjujen esiintyvyyteen:
- sydämen vajaa pumppaustoiminta
- yleisesti alentunut liikkuminen
- lihavuus vatsan alueella
- Ikääntyminen
| Mitä ovat laskimot? | Laskimoverisuonet ovat osa ihmisen verenkiertoelimistöä. Ensin valtimoverisuonet kuljettavat sydämen pumppaaman veren eteenpäin, aina varpaiden kärkeen saakka. Veri palaa takaisin kohti sydäntä laskimoverisuoniston kautta. Jaloissa tärkeimmät laskimoverisuonet sijaitsevat kahdessa kerroksessa: syvällä jalan sisällä lihasten ja luiden välissä sijaitsevat
syvät laskimot. Pinnallisemmin, ihon alla olevan rasvakudoksen lomassa sijaitsevat
pintalaskimot, joista tärkeimmät kulkevat nivusista reiden ja edelleen säären sisäsyrjälle (iso kehräslaskimo) sekä polvitaipeesta pohkeen takasyrjälle (pieni kehräslaskimo). Lisäksi syviä laskimoita ja pintalaskimoita yhdistävät erilliset
yhdyslaskimot, jotka ohjaavat pintalaskimoiden verta kohti syviä laskimoita. Näiden lisäksi laskimoverisuonten välillä risteilee pienen pieniä laskimoita tiheänä verkostona. |
| Miten terveet laskimot toimivat? | Normaalisti veri kulkee laskimoissa vain yhteen suuntaan, alhaalta ylöspäin eli varpaista kohti nivusia ja edelleen kohti sydäntä. Verenvirtauksen pitää käynnissä sydämen mäntämäinen pumppaustoiminta. Myös lihasten jaksottainen jännittyminen ja rentoutuminen, esimerkiksi kävellessä, synnyttää lihasten välissä sijaitseviin laskimoihin pumppausliikettä, joka auttaa laskimoverta kulkeutumaan eteenpäin. Laskimoverisuonissa on myös erityisiä laskimoläppiä, jotka automaattisesti sulkeutuvat, jos veri pyrkii valumaan painovoiman vaikutuksesta takaisin kohti varpaita. Jos laskimoläpät rikkoutuvat, veri virtaa alanpäin eli poispäin sydämestä. |