Vatsa-aortan pullistuman hoito

Kun pullistuma kasvaa läpimitaltaan niin suureksi, että sen puhkeamisriski ylittää korjausleikkauksesta mahdollisesti aiheutuvat riskit aletaan pullistuman korjausta suunnittelemaan.

Pullistuman riskirajana pidetään miesten kohdalla yli 5,5 cm läpimittaa ja naisten kohdalla yli 5,0 cm läpimittaa. Normaalikokoinen vatsa-aortta on läpimitaltaan noin 2 cm.

Valtimonpullistumien hoitoon on kaksi menetelmää: Hoito voidaan toteuttaa viemällä suonen sisään kangaspäällysteinen metalliverkko tukemaan suonen seinämää eli stenttigrafti tai nykyisin harvemmin käytetty hoitomuoto on nukutuksessa tehtävänä avoleikkaus.

Avoleikkaus on iso, nukutuksessa tehtävä kirurginen toimenpide, johon liittyy merkittäviä riskejä. Leikkauksesta toipuminen vie myös aikaa, usein yli kuukaudenkin verran. Tämän hoitomuodon etuna on kuitenkin korjauksen hyvä pitkäaikaiskestävyys eikä se vaadi elinikäistä seurantaa toisin kuin suonensisäinen hoito.

Suonensisäinen hoito vai avoleikkaus?

Suonensisäinen hoito on tällä hetkellä pääsääntöisesti ensisijainen hoito, ja sillä hoidetaan noin 90 % vatsa-aortan pullistumista. Kaikki pullistumat eivät kuitenkaan sovellu suonensisäiseen hoitoon, jolloin avoleikkaus voi olla ainoa hoitovaihtoehto.

Avoleikkauksessa pullistunut osa suonta korvataan kankaisella keinosuonella eli verisuoniproteesilla. Suonensisäisessä hoidossa nivusten kautta pistorei’istä vatsa-aortan sisään viedään kangaspäällysteisestä metalliverkosta tehty putki (stenttigrafti), jolla pullistuma eristetään verenkierrosta. Tämän seurauksena paine pullistuman sisällä pienenee ja sen repeämisriski häviää. Yleensä pullistuma lähtee tämän jälkeen kutistumaan.

Suonen sisään asennettu kangaspäällysteinen metalliverkko saattaa kuitenkin ajan saatossa hieman liikkua tai sen ohi pullistumaan pääsee edelleen virtaamaan verta ja pullistuma paineistuu uudelleen. Tällaisissa tilanteissa pullistuma saattaa revetä. Näiden mahdollisten myöhäisongelmien välttämiseksi suonen sisäisesti metalliverkolla korjattuja pullistumia seurataan säännöllisin väliajoin, jotta mahdollisen pullistuman uudelleen paineistumiset pystytään havaitsemaan ja hoitamaan ennen, kuin ne aiheuttavat ongelmia. Seuranta kestää yleensä loppuiän ajan ja tapahtuu ultraääni- tai tietokonekuvauksella.

Suonen sisäinen hoito on toimenpiteenä selvästi kevyempi kuin avoleikkaus ja se voidaan yleensä tehdä paikallispuudutuksessa potilaan ollessa hereillä. Mikäli pullistuma on muodoltaan sopiva suonen sisäistutteella hoidettavaksi, tämä hoitomuoto on yleensä mahdollinen vaikka henkilöllä olisi paljon muitakin sairauksia.

Vatsa-aortan stenttigrafti

Vatsa-aortan pullistuman suonensisäinen hoito eli vatsa-aortan stenttigrafti.

Toimenpiteen jälkeen sinua on ohjattu seuraamaan nivusilla olevia punktiokohtia, niissä ei ole ompeleita. Nivusilla olevissa punktiokohdissa voi olla mustelmaa joka on laajentunut reiden alueelle, tämä on normaalia. Mustelma valuu nivuselta luonnollisesti reidelle ja koko jalan matkalle. Häviää ajan kanssa. Jos mustelman alue on pehmeä ja muuten ei ilmene kipua tai kovaa pattia, on tämä täysin normaalia.

Punktiokohdasta tulee verta, muutama tippa lapussa on normaalia. Jos laastaria täytyy vaihtaa, eli laastari on täynnä, useammin kuin kerran päivässä ota yhteys osastolle tai omaan lähimpään terveyskeskukseen. Nivusella/punktiokohdassa voi olla kova patti. Jos patti on ennallaan siihen, kun lähdit sairaalasta, niin kaikki on hyvin. Jos nivuselle/punktiokohtaan yhtäkkiä pullahtaa uusi kova, esimerkiksi kananmunan kokoinen, patti niin silloin ota yhteys osastolle tai omaan lähimpään terveyskeskukseen.

Suihkussa saa käydä normaalisti toimenpiteestä seuraavana päivänä.

Useimmilla potilailla nousee leikkauksen jälkeen lämpöä tai kuumetta, se johtuu vierasmateriaalista.

Toimenpiteen jälkeen on tarkoitus lähteä liikkeelle mahdollisimman pian, jo toimenpide päivänä. Välttäkää ponnistuksia ja rasittavaa liikuntaa noin viiden vuorokauden ajan toimenpiteen jälkeen. Kävellä saa ja pitää!

 

Kyllä

Päivitetty  15.8.2018