Verisuonet

Jos ihmiskehon kaikki verisuonet yhdistettäisiin yhdeksi putkeksi, se olisi pituudeltaan kuin maailmanympärimatka tai kolmannesosa kuulennosta.

Näkyvien verisuonten yhteenlaskettu pituus on aikuisella noin 19 000 kilometriä. Mikroskooppisenkin pieniä hiussuonia voi puolestaan olla kehossa reilusti yli 80 000 kilometrin edestä. Verisuonten yhteenlaskettu pituus on siis vähintään 100 000 kilometriä. Tämä vastaa matkaa kahdesti maapallon ympäri tai jopa kolmannesosaa kuulennosta.

Verisuonistossa kulkevan valtimoveren tehtävänä on kuljettaa kudoksille happea ja ravinteita, kun taas laskimoveri kuljettaa kudoksista hiilidioksidin ja kuona-aineet pois. Veri suorittaa tehtäväänsä kulkemalla verisuonten muodostamaa, valtavaa putkistoa pitkin.

Verisuonen rakenne

Sekä valtimot että laskimot muodostuvat kolmesta kerroksesta: sisäkalvosta, keskikalvosta ja ulkokalvosta.

Sisäkalvo on nimensä mukaisesti verisuonen sisäpintaa verhoava solukerros. Terve sisäkalvo on sileä ja muodostaa veren kululle sujuvan pinnan. Jos sisäkalvon alle kertyy kolesterolia, valtimo ahtautuu ja veren virtaus vähenee tai jopa estyy kokonaan. Koska kolesteroli sisäkalvon alla on kovaa, ilmiötä kutsutaan valtimonkovettumataudiksi. Valtimonkovettumatauti altistaa katkokävelylle.

Keskikalvo puolestaan muodostuu sileälihas-soluista ja kimmoisista syistä. Nämä tasaavat sydämen sykkeen tuottamaa painetta verisuonistossa. Ulkokalvo muodostuu sidekudoksesta, joka tukee verisuonia ja liittää verisuonet ympäristöönsä.

Kuvassa vasemmalla terve verisuoni, jossa näkyy sen kolme kerrosta. Keskimmäiseen ja oikeanpuoleiseen suoneen on kertynyt kolesterolia sisäkalvon alle.

Seuraava sivu