Näkökyvyn heikentyminen ja psyykkiset voimavaratekijät

Olen ajatellu sen niin, että näkökyky on vaan yks ihmisen ominaisuus. En halua antaa tän näkövamman määritellä mua kokonaan. (Jenni, 37v)

Kyky kohdata ja selviytyä vastoinkäymisestä on yksilöllinen. Siihen vaikuttavat synnynnäiset tekijät, kuten temperamentti ja persoonallisuus, sekä kasvuympäristö ja kokemushistoria. Siten näkökyvyn muutoksiin suhtautuminen ja toimintakyvyn heikentymiseen sopeutuminen voi olla ihmisten kesken hyvin erilaista.

Psyykkisestä joustavuudesta ja palautumiskyvystä käytetään usein termiä resilienssi. Muita kuvaavia termejä ovat sopeutumiskyky, sietokyky, kestokyky, sisu, kimmoisuus. Voi ollakin mielekästä tutustua tarkemmin omaan resilienssiin, jolloin ymmärrys esimerkiksi omista kriisireaktioista lisääntyy. Resilienssiä voi myös vahvistaa.

Se oli joku sellainen syvä tunne siitä, ettei enää pysty sellasiin asioihin kuin ennen, vaikka pitäis. Sit aloin miettimään, että kuka siinä oikein sanoo, että pitäis. Ja päädyin siihen, että itse olen se kriitikko. En mä koskaan kuullut, että kukaan muu olis mitään arvostellu tai vaatinu. Tosta oivalluksesta se itsetunto lähti sitten pikkuhiljaa uudelleen rakentumaan. (Riitta, 54v)

Identiteetillä tarkoitetaan yleensä sitä, millaiseksi ihminen itsensä käsittää. Identiteetti ei ole pysyvä ominaisuus, vaan muun muassa elämänkokemusten ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden muovaava kokemus, joka vastaa kysymykseen: “Kuka minä olen?”. Näkökyvyn heikentyminen vaikuttaa usein toimintakykyyn ja muuttaa totuttuja tapoja sekä kykyjä toimia. Kokemus omasta pystyvyydestä ja elämänhallinnasta saattaa erityisesti alkuvaiheessa horjua. Oma merkitys ja roolit eri toimintaympäristöissä voivat mietityttää. Siten myös identiteetti saattaa rakentua uudelleen. Identiteetin selkeys ja vahvuus voi olla merkittävä voimavaratekijä sopeutumisen prosessin kulussa.

Kun näkö heikentyy, oman identiteetin kokemukseen voi vaikuttaa esimerkiksi

• itsenäisen toimintakyvyn kapeutuminen ja avuntarve

• muutokset asioimisessa ja arjen asioiden hoitamisessa

• apuvälineiden käyttöönotto

• itseluottamuksen ja itsetunnon kokemuksen vaihtelut

• oma rooli eri elämän alueilla esimerkiksi työssä tai perheessä

• väärinymmärrykset ja kiusalliset tilanteet

• haasteet sosiaalisten kontaktien luomisessa ja ylläpitämisessä

• tiedonhakuun ja ajankohtaisten asioiden seuraamiseen liittyvät haasteet

• muuttuvat tavat huolehtia omasta ulkonäöstä.

Lue lisää identiteetistä:

Jotenki se vaan tuntuu niin nololta pyytää sitä apua, kun on niin tottunu aina pärjäämään ite. Joskus on harmittanu sit niin paljon se tilanne, et oon vaan lähteny sieltä kaupasta tyhjin käsin kysymättä sitä apua, enkä oo ostanu mitään. Vaikka kyllähän mä tiedän, et moni tosi mielellään auttais. (Mika, 52v)

Ihmiselle on usein tavallista arvioida omaa elämäänsä tai omaa arvoaan erilaisten suoritusten tai esimerkiksi työssä pärjäämisen perusteella.

Joskus voi käydä niin, että itsetunto ja identiteetti pohjautuvat ehkä liikaakin näkökyvyn varaan. Tällöin voi olla hyödyllistä pohtia omaa elämää ja toimintakykyään laajemmin. Voit pohtia mitkä tekijät tukevat itsetuntoasi ja tunnetta siitä, että olet aivan yhtä arvokas ja tärkeä, vaikka et pystyisikään näkösi kanssa toimimaan aivan samoin kuin ennen. Voit myös käydä läpi elämäsi eri osa-alueita laajemmin ja tunnistaa ne osa-alueet, jotka näkökyvyn heikentymisestä huolimatta ovat itsellesi tärkeitä ja edelleen olemassa.

Lue lisää itsetunnosta:

Alussa tuntui siltä, että kaikki katseleminen vaati ihan valtavasti voimia. Tuntui, että piti tihrustaa kaikki niin läheltä sen suurennuslasin kanssa. Ihan piti mennä välillä lepäämään. (Helena, 71v)

Uupumus ja väsymys

Näkökyvyn heikentyminen voi lisätä kokemusta uupumisesta ja väsymyksestä. Uupumus voi liittyä yleisesti toimintakyvyn muutoksiin ja toisaalta myös suoraan näkemiseen.

• Mikäli näkökykyä edelleen on, voi joutua ponnistelemaan paljonkin, jotta saa selvää ja näkee katsottavan kohteen.

• Aiemmin nopeasti ja lähes huomaamatta tehdyt arjen rutiinit vaativat usein enemmän aikaa ja uusia korvaavia toimintatapoja.

Muistin kuormittuminen

Näkökyvyn heikentyessä muisti joutuu usein koetukselle, kun nähtyyn ympäristöön, visuaalisiin muistikuviin tai muistiinpanoihin ei voi enää tukeutua samalla tavalla kuin ennen.

Ulkoa muistaminen, muistista haku ja mielikuvien varainen toiminnan suunnittelu ja ennakoiminen kuluttavat voimavaroja.

Apuvälineiden käyttö vaatii usein keskittymistä ja tarkkuutta, mikä vie myös energiaa.

Siinä mä sit olin, enkä ollut ihan varma, missä ne muut ihmiset oli siinä huoneessa ja montako niitä oli. Päätin, et otan rauhassa ja hengittelen muutaman kerran ja sanoin sit, et hei, voisko joku kertoa, missä se kahvitarjoilu on, kun mä en oikein näe. Siinä sit heti yks mies tuli ja alko juttelemaan. (Kirsi, 61v)

Arjessa on jatkuvasti pieniä ja suurempia ongelmanratkaisutilanteita. Tilanteessa toimiminen saattaa vaatia lisää tietoa tai havaintoja. Näön heikentymisen myötä aiemmin helpotkin tilanteet voivat muodostua monimutkaisemmiksi ja vaatia selvästi enemmän panostusta ja energiaa.

Erilaisten arjen tilanteiden hahmottaminen kokonaisuutena voi hankaloitua esimerkiksi siksi, ettei näkökyvyn varassa pystykään enää hahmottamaan tilanteita tai fyysisiä ympäristöjä ja tiloja samoin kuin aiemmin. Tällöin muiden aistien käyttö korostuu. Onneksi ihmisen aistijärjestelmä on sopeutuva ja yhden aistin heikentyessä usein muut aistit herkistyvät niiden käytön lisääntyessä.

Kun mulla on tää verkkokalvorappeuma, niin eihän mun silmistä nää, että mä en nää kunnolla. Mä en esimerkiks aina tunnista ihmisten kasvoja ja sit ne varmaan on ihmetelly, et miks mä en moikkaa. Oon sit alkanu kertomaan heti aluks uusien ihmisten kanssa tästä, niin ne tietää. (Jani, 30v)

Sosiaalisten tilanteiden sujuva tulkitseminen voi muuttua esimerkiksi siksi, että on vaikea tunnistaa ilmeitä ja eleitä. Tämä voi lisätä huolta mahdollisten väärinkäsitysten syntymisestä.