Ajankohtainen

Pelottavan glaukooman kanssa voi elää normaalia elämää

Julkaistu 22.3.2024 9.00

Vakava näköhermosairaus glaukooma lisääntyy, kun väestö ikääntyy. Potilaita on tällä hetkellä arviolta jo 200 000, mutta puolet heistä ei tiedä sairaudestaan, koska salakavala glaukooma on usein oireeton.

Glaukoomayhdistyksen puheenjohtaja Ritva Kivimäki ja varapuheenjohtaja Arja Hellsten yhdistyksen messuosastolla Kotkan Hyvän tuulen messuilla.

Joka vuosi Suomessa tehdään yli 2 500 uutta glaukoomadiagnoosia. Diagnoosin tekee silmälääkäri. Vaikka hoitomenetelmät ovat kehittyneet, voi vakavan silmäsairauden diagnoosi olla potilaalle järkytys. ”Tulenko minä nyt sokeaksi?” on usein ensimmäinen kysymys glaukoomadiagnoosin jälkeen.

– Glaukooman ennuste länsimaissa on yleensä hyvä. Lääke-, laser- ja leikkaushoidot ovat kehittyneet viimeisen 10–15 vuoden aikana merkittävästi, ja valtaosa potilaista pärjää sairautensa kanssa hyvin. Hyvä tietämys omasta tilanteestaan ja vertaistuki ovat ensi arvoisen tärkeitä, koska useimmille näön menetys on pahinta mitä voi kuvitella. Usein pelot ovat onneksi turhia, ja sairastuneet voivat elää täysipainoista elämää, muistuttaa dosentti, lääketieteen tohtori, silmätautien erikoislääkäri Marko Määttä.

Tieto ja vertaistuki tärkeitä glaukoomapotilaalle

Glaukoomayhdistys ry toimii valtakunnallisesti glaukoomapotilaiden yhdyssiteenä, tiedonvälittäjänä ja vertaistuen järjestäjänä. Glaukoomayhdistys ylläpitää kaikille avoimia ja maksuttomia vertaistoimintaryhmiä eli glaukoomakerhoja 15 paikkakunnalla ympäri Suomen. Facebookissa yhdistys ylläpitää suljettua ryhmää nimeltä Glaukoomavertaisryhmä.

Glaukoomakerhon aktiivinen jäsen Hannu kertoo, että hänen vahvuutensa ei ole silmät, vaan korvat. Hän tykkää kuunnella muita ihmisiä, ja tämän ominaispiirteensä hän päätti valjastaa yhteisen hyvän käyttöön jäätyään eläkkeelle. Hannu löysi Glaukoomayhdistyksen ja sitä kautta yhdistyksen järjestämän vertaistukiryhmätoiminnan.

Glaukoomayhdistys ry:n puheenjohtaja Ritva Kivimäki on itsekin glaukoomapotilas. Hänelle vertaistuki oli tärkeää diagnoosin jälkeen.

– Toisten kanssa keskustellessa huomaa, että sairauden kanssa ei ole yksin. Ja että glaukooman kanssa pärjää, kunhan käy säännöllisesti hoitosuunnitelmansa mukaisesti tutkimuksissa ja käyttää määrättyjä lääkkeitään", Kivimäki sanoo.

Kirjoittaja: Jera Hänninen, järjestösihteeri, Glaukoomayhdistys ry

Älä jää yksin, tukea on tarjolla

Glaukoomayhdistys ry on yksi Vertaistalon Etsi vertaistukea -hakukoneesta löytyvistä yhdistyksistä. Hakukoneen avulla löytyy tietoa lähes 500 yhdistyksen vertaistukipalveluista. Vertaistalo tarjoaa tietoa, vertaistukea ja kokemustarinoita sairastuneille ja heidän läheisilleen.