Hiilihydraattimäärät vaihtelevat aterioilla ruokahalun, aterioiden koostumuksen, oman energiantarpeen ja mieltymysten mukaan. Vastaavasti myös pikainsuliinin annos vaihtelee. Jos käytössäsi on glukoosisensori, voit muokata aterialle pistettävää annosta ylös tai alaspäin sen trendinuolen suunnan ja muutosnopeuden mukaan.
Runsaasti proteiinia tai rasvaa tai molempia sisältävä ruoka, kuten esimerkiksi pizza, iso pihvi, iso annos rasvaista kalaa tai rasvaa sisältävät perunat, voi myös vaikuttaa insuliinin tarpeeseen ja imeytymisnopeuteen. Näitä syötäessä pikainsuliinia voi olla tarpeen annostella hieman enemmän kuin mitä annosteltaisiin vain hiilihydraateille. Erityisesti runsaasti rasvaa sisältävien ruokien kanssa voi myös olla tarpeen jakaa pikainsuliiniannos kahteen ja pistää puolet ennen ruokaa ja jäljelle jäävä puolikas noin 1-2 tuntia ruoan jälkeen sillä rasva hidastaa hiilihydraattien imeytymistä.
Ateriainsuliinin annostelua varten määritetään vuorokauden eri ajoille insuliini-hiilihydraattisuhde eli IHS. Ateriainsuliinin annoksen arvioinnissa voi käyttää alla olevaa suuntaa antavaa 500-sääntöä.
Insuliini-hiilihydraattisuhde (IHS)
Kuinka paljon 1 yksikkö pikainsuliinia kattaa hiilihydraatteja:
Jaa luku 500 insuliinin koko vuorokauden (perusinsuliini + ateriainsuliinit) yksikkömäärällä.
Esimerkit:
Henkilöllä, jolla insuliinitarve on yhteensä 50 yks vuorokaudessa:
500 / 50 = 10
1 yksikkö pikainsuliinia kattaa noin 10 g hiilihydraatteja
toisin sanoen 10 g hiilihydraattia tarvitsee 1 yksikön pikainsuliinia.
Henkilöllä, jolla insuliinitarve on yhteensä 30 yksikköä vuorokaudessa:
500/30 = 16,7
1 yksikkö pikainsuliinia kattaa noin 16 g hiilihydraatteja
toisin sanoen 10 g hiilihydraattia tarvitsee noin 0,6 yksikköä pikainsuliinia.
Useimmilla normaalipainoisilla aikuisilla insuliini–hiilihydraatti-suhde on 0,8–1,2 yksikköä / 10 g hiilihydraattia. Insuliiniherkillä suhde voi olla 0,4–0,5 yksikköä / 10 g hiilihydraattia ja insuliiniresistenteillä 2–3 yksikköä / 10 g hiilihydraattia. Ateriainsuliinin annos ja pistoksen ajoitus on arvioitu oikein, jos verensokeri noin kaksi tuntia aterian jälkeen on enintään 2–3 mmol/l korkeampi kuin ennen ateriaa.
Kun monipistoshoito aloitetaan avohoidossa, voidaan aluksi annostella 0,5 yksikköä / 10 g hiilihydraattia ja tarkentaa sopivaa suhdetta sen jälkeen glukoosisensorin tai verensokerin ateriaparimittausten tulosten perusteella. Aamun insuliiniresistenssin vuoksi aamupalalla tarvitaan usein suurempi suhde. Iltapalalla saatetaan tarvita pienempi suhde, varsinkin jos päivään on sisältynyt liikuntaa.