Jokin muu sairaus tai muun sairauden hoito voi joko lisätä insuliinin tarvetta tai vaurioittaa insuliinin eritystä haimasta niin, että oma insuliinin eritys ei enää riitä pitämään verensokeria normaalina. Muusta sairaudesta aiheutuvaa diabetesta nimitetään sekundaariseksi diabetekseksi.
Muusta sairaudesta aiheutuva diabetes
Monet haiman sairaudet voivat vaurioittaa insuliinia tuottavia soluja ja aiheuttaa diabeteksen. Diabetes voi liittyä myös muihin sairauksiin, jossa insuliinin teho tai eritys heikkenee.
Akuutti tai krooninen haimatulehdus voi vaurioittaa haiman saarekesoluja niin, että jäljelle jäävä insuliinineritys ei ole riittävä. Syynä voi olla esimerkiksi runsaan alkoholinkäytön, sappitulehduksen tai jonkin lääkeen aiheuttama haimatulehdus. Henkilöllä saattaa olla jokin muukin alttius diabetekselle ja haiman tulehdus voi laukaista diabeteksen puhkeamisen.
Haiman poisto tai osittainen leikkaus ymmärrettävästi johtaa diabetekseen. Diabetes voi myös olla haimasyövän ensioire.
Haiman sairauden laajuuden mukaisesti osalla henkilöistä voi verensokeri pysyä tavoitetasolla elintapa- ja tablettihoidolla, mutta useimmilla tarvitaan insuliinin pistoshoitoa.
Haimatulehduksen tai -leikkauksen jälkeen on yleensä puute myös haiman tekemistä ruoansulatusentsyymeistä. Tämän oireena on tavallisesti rasvaripuli. Hoidoksi tarvitaan ruuansulatusentsyymejä sisältäviä kapseleita aterioiden yhteydessä.
Hemokromatoosi on suhteellisen harvinainen perinnöllinen raudan kertymäsairaus. Sitä sairastavista noin 10–30 prosentilla ilmenee aikuisena insuliinin erityksen häiriön aikaansaama diabetes.
Lisämunuaisten kuorikerroksen kortisolin, aivolisäkkeen kasvuhormonin ja kilpirauhasen kilpirauhashormonien liikatuotanto heikentävät insuliinin tehoa kudoksissa. Tämä voi johtaa siihen, että verensokeri nousee diabetesarvoihin.
Munasarjojen monirakkula eli PCO oireyhtymään liittyy insuliiniresistenssi eli insuliinin heikentynyt teho ja lisääntynyt riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Kromosomien ylimäärään tai puutokseen liittyy useita oireyhtymiä, joita sairastavilla esiintyy diabetesta muita väestöä useammin. Tällaisia ovat muun muassa Klinefelterin, Turnerin ja Downin oireyhtymät.
Diabeteksen tai sen puhkeamisen syynä voi olla myös insuliinin tehoa tai insuliinin eritystä heikentävä lääkehoito.
Tyypin 2 diabeteksen riskiä lisäävät muun muassa suun kautta annettava kortisonihoito, elinsiirron jälkeen käytettävät hyljinnänestolääkkeet, jotkin mielenterveyslääkkeet ja kolesterolilääkkeet suurella annoksella. Näiden käytön lisäksi perinnöllisellä alttiudella ja muilla riskitekijöillä on merkitystä lisääntyneelle riskille.
Päivitetty 30.9.2023